Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaan yhtiö on velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat. Rakenteisiin kuuluviksi katsotaan myös rakennuksen eristeet, joiden korjausvastuu kuuluu siis yhtiölle. Yhtiöllä on oikeus itse suorituttaa korjaus, ja sillä on ensisijainen oikeus valita korjauksen laajuus sekä sen suorittaja. Korjausvastuun jakautumisesta yhtiön ja osakkeenomistajien kesken voidaan lain mukaan määrätä yhtiöjärjestyksessä toisin, mutta tällaiset määräykset ovat käytännössä melko harvinaisia. Mahdollisten kosteusvaurioiden varalta olisi kaikkien kannalta parasta varmistautua siitä, että korjaus suoritetaan kerralla riittävän hyvin. Jos korjaus ei onnistu tai se on riittämätön, osakas voi vaatia korjauksen suorittamista uudelleen. Jos korjaustyössä voidaan osoittaa tapahtuneen viivyttelyä tai korjaustapa on valittu huolimattomasti, yhtiölle saattaa syntyä vahingonkorvausvelvollisuus. Tähän vaaditaan kuitenkin osakkeenomistajan esittämää näyttöä siitä, että yhtiö on syyllistynyt menettelyllään tuottamukseen eli että se on rikkonut velvollisuuttaan toimia asiassa huolellisesti. Osapuolten näkemykset kosteusmittausten ja vesivahinkoihin liittyvien korjausten suorittamistavasta ja riittävästä laajuudesta voivat usein poiketa toisistaan. Tapauksessanne yhtiö on korjannut katon ja katsonut, ettei eristevillojen uusiminen ole tarpeen. Yhtiöllä on ollut oikeus suorittaa korjaus tavalla, joka voisi riittää vian korjaamiseen. Näin ollen lienee parasta ensin ottaa yhteyttä isännöitsijään ja pyytää lisämittausten tekemistä jotta korjaustoimenpiteiden riittävyys saadaan asianmukaisesti varmistettua tilanteessa, jossa katosta on kahdesti vuotanut vettä huoneistoon. Jos yhtiö ei lisämittauksiin suostu, kannattaa harkita mittausten teettämistä itse. Vastauksessa on otettu kantaa vain kysymyksen oikeudellisiin näkökohtiin. Erilaiset kosteusmittaustavat ja niiden tulosten luotettavuus jäävät siksi tässä käsittelemättä. Vastaaja: Nordius/ Matti Kess Varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy Helsinki