Asumismukavuutta ja energiansäästöä ilmanvaihdolla

Kun rakennuksesta poistetaan ilmaa, pitää jostakin tulla korvausilmaa tilalle. Tämä on poistoilmanvaihtojärjestelmien Akilleen kantapää. Kun korvausilma tulee ikkunanraoista, rakenteiden vuotokohdista, porraskäytävästä tai parhaassakin tapauksessa osittain korvausilmaventtiileistä, se tulee juuri sellaisena kuin ulkoilma on: talvella kylmänä ja aina suodattamattomana.

Toimiva ilmanvaihto parantaa asumisviihtyvyyttä. Hallittu tulo-poisto ilmanvaihto ei vaadi korvausilmaa ulkoa, vaan tuloilma tulee ilmanvaihtolaitteen kautta suodatettuna ja talvella lämmitettynä. Talon ulkovaipasta voidaan silloin tehdä tiivis. Tulo-poisto-ilmanvaihtoonsisältyy aina myös lämmön talteenotto. Uudet tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet kykenevät lämmittämään tuloilman riittävän lämpimäksi lähes ympäri vuoden pelkästään poistoilman ilmaisenergialla, eikä tuloilman lisälämmitystä juurikaan tarvita.

Vuonna 2013 voimaan astunut asetus korjausrakentamisesta edellyttää, että kun talon rakenteita – esim. ulkovaippaa tai vesikattoa – korjataan luvanvaraisesti, kyseisen rakennusosan lämmöneristystä pitää parantaa. Tätä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti kompensoida jollakin muulla, luvan piiriin kuulumattomalla, energiankulutusta pienentävällä korjauksella. Esim. linjasaneerauksen yhteydessä tehdyllä lämmön talteenottojärjestelmällä tai sen parantamisella voidaan pienentää lisäeristyksen vaatimuksia ja siten myös kustannuksia. Aiempien korjausten yhteydessä tehty energiatehokkuuden parannus voidaan huomioida myöhemminkin muissa korjaustöissä.

Energiansäästöä ei saa koskaan tehdä sisäilman laadunkustannuksella. Uusi asetus edellyttää, että kun rakennukseen vaihdetaan ikkunoita tai parannetaan eristystä tai ilmanpitävyyttä, myös ilmanvaihdon toiminta on toiminnallisesti varmistettava. Uusien ja tiiviimpien ikkunoiden asentaminen saattaa pienentää ilmanvaihtoa ja synnyttää kastepisteen ulkoseinän kylmäsiltoihin. Kun uusi ikkuna ei enää hikoile, kosteus etsii seuraavaksi viileämmän pinnan, mikä on yleensä ulkonurkka. Kasvualusta homeille on silloin valmis.

Sekä painovoimainen että koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa taloon alipainetta. Ikkunat saavatkin usein turhaan syyn vedon tunteesta, koska poistoilmanvaihdon vaatima korvausilma pitää tulla joka tapauksesta jostakin. Varsinkin yhteispoistolla varustetuissa kerrostaloissa koko talon kattava yhteispoisto repii korvausilmaa kaikista mahdollista vuotopaikoista ja talvella ongelma alimmissa kerroksissa usein vielä pahenee "savupiippuilmiön" vuoksi. Talvisin ilmojen kylmetessä ylimmissä kerroksissa ulkoilmavirta pienenee ja alimmissa kerroksissa kasvaa, joten vedon tunne lisääntyy.

Huoneistokohtainen lämmöntalteentottojärjestelmä on itsessään yleensä varsin nopea ja edullinen asentaa, mutta muiden siihen liittyvien oheistöiden kustannukset saattavat yllättää ja siksi huolellinen suunnittelu on tarpeen. Esimerkiksi pesuhuone- tai putkiremontin yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtoremontissa voidaan hyödyntää samoja kotelointeja ja rakenteiden purkamisia ilman varsinaisia lisäkuluja. Kustannusten arvioimiseksi etukäteen kannattaa ehdottomasti selvittää, voiko vanhaa ilmanvaihtojärjestelmää tai sen kanavia osittain vielä hyödyntää. Suuri kustannusvaikutus on sillä, voiko asunnon jäteilman puhaltaa seinästä ulos vai pitääkö joka asunnosta viedä oma poistoilmakanava katolle.

Jos vanhaan poistoilmanvaihtoon liitetään lämmöntalteenotto, esim. lämpöpumppu, poistoilmalla lämmitetään lämmitysjärjestelmän vettä tai käyttövettä. Silloin itse ilmanvaihtojärjestelmä säilyy asukkaan kannalta entisellään. Asukkaalla ei ole edelläänkään mahdollisuutta vaikuttaa ilmanvaihdon tehoon eikä korvausilmaa lämmitetä eikä suodateta.

Esimerkki lämmöntalteenoton merkityksestä yhdessä kerrostaloasunnossa (Vallox 096 MC, 37/35 l/s, Keski-Suomi).

Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energiamäärä ilman lämmöntalteenottoa6598 kWh/vuosiLämmöntalteenotolla saavutettu energiansäästö4922 kWh/vuosiIlmanvaihdon kokonaisvuosihyötysuhde74,6 %