Viemärisaneeraus voi olla myös ekoteko

Yleensä kaikki huolestuvat vasta kun ongelmia alkaa esiintyä suunnasta jos toisesta, mutta mitäpä jos varsinkin kiinteistöjen pumppaamojen kohdalla toimisimme etupainotteisesti ja säästäisimme säännöllisillä huolloilla pitkän pennin?

Toimiva vesitekniikka, johon kuuluu muun muassa sade- ja jätevesiviemäröinti, on olennainen osa kiinteistöjen ylläpitoa. Asiantuntevan kumppanin tuella vesitekniikka toteutuu edullisesti palvelun laadusta tinkimättä. Haussa onkin henkilökohtainen palvelu ja pitävät aikataulut – yritys, jossa myös työnjohto tekee töitä.

Monissa kiinteistöissä on ylläpidon suunnitelmalistalla putkistojen- ja pumppaamojen ylläpitotarkastukset sekä putkiremontti. Säännöllinen viemäriputkiston huuhtelu, kuvaus ja raportointi on tehokas tapa estää vesivahinkoja sekä informoida esimerkiksi taloyhtiöiden päättäjiä siitä milloin on aika alkaa valmistelemaan putkiremonttia. Samanlainen tarkastus- ja huoltotarve koskee myös kiinteistön jätevesipumppaamojen ylläpitoa.

Kun taloyhtiön putkistot ja kylpyhuoneet alkavat tulla tiensä päähän, remonttihan siinä on edessä. Vaikka linjasaneeraus sinällään ottaa aikansa, asunnon arvon nousu kiinnostaa kaikkia asuntojen omistajia.

Putket paukkuvat ja ulkovuoraus rapistuu. Toivottavasti tämä ei ole tilanne sinun taloyhtiössäsi. Rakennetun omaisuuden korjausvelka on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa. Luku käy ilmi asiantuntijaraportista muutaman vuoden takaa. Rakennetun omaisuuden tila ROTI tehdään joka toinen vuosi. Tämän vuoden raportti keskittyy kaupungistumiseen.

Hain vakuutusyhtiöltäni korvausta veden runtelemalle tammiselle ruokapöydälle ja vitriinille. Olin ollut poissa asunnostani kolmisen viikkoa ja asunto oli siis tyhjillään. Kun palasin, huomasin, että ruokapöydällä oli vettä lammikko ja tinaisen kynttiläjalan samettipohja oli homehtunut. Myös vitriinissä oli veden jättämät jäljet. Ilmoitin asiasta isännöitsijälle, joka sanoi, että naapuriasuntoon on tulossa kosteuden mittaaja. Lassila & Tikanojan mittaaja kävi siis minunkin asunnossani kuten myös yläkerran asunnossa isännöitsijän ja yläkerran asunnon omistajan kanssa. Kosteutta ei todettu, joka saattoi johtua siitä, että minulla on sähköinen kattolämmitys.Oli kulunut melkein vuosi, kun tein netissä vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle, joka pyysi raporttia kosteusmittauksesta. Minä en tiennyt, että mitään raporttia olisi edes ollut olemassa, mutta soitin isännöitsijälle ja kysyin asiasta. Isännöitsijä sanoi, että tuskin mitään raporttia on, mutta hän "penkoo" arkistojaan. Kului vajaa tunti aikaa, kun isännöitsijä lähetti minulle sähköpostilla kymmensivuisen raportin mittaustuloksineen ja kuvineen, jossa todettiin mm., että kosteutta ei havaittu, mutta katto pitää purkaa ja desinfioida. Vakuutusyhtiö sai raportin ja ilmoitti, että vahingon korvaus kuuluu yläkerran asukkaalle. Vahingon sattuessa yläkerrassa asui vuokralainen, joka kielsi mitään vesivahinkoa sattuneen. Asiassa ei ole tapahtunut mitään edistystä, kun en tiedä, mitä minun pitää tehdä. Mielestäni isännöitsijä on pimittänyt asian syystä, jota en tiedä. Luulen, että yläkerran asunnon omistajakaan ei ole saanut raporttia. Nyt olen pyytänyt isännöitsijää antamaan raportin tiedoksi taloyhtiön hallitukselle joulukuun kokouksessa. Sähköpostissa esittämääni pyyntööni isännöitsijä vastasi ainoastaan OK!Siispä kysynkin, miten asiassa pitää edetä?