SafeDrying Oy

Väestönsuojien kunto kiinnostaa taloyhtiöitä nyt aiempaa enemmän. Maailmanpoliittinen tilanne on nostanut varautumisen esiin, ja moni taloyhtiö pohtii, onko oma väestönsuoja todella käyttökunnossa. Jos väestönsuojassa on tunkkainen haju, kosteuden tunne, hilseileviä pintoja tai häkkivarastoissa pilaantuvia tavaroita, kyse ei ole vain epämiellyttävästä hajusta. Oireet voivat kertoa jatkuvasta kosteusrasituksesta.

Kosteus- ja homevaurion ilmeneminen ei välttämättä katso kiinteistön ikää. Ongelmien ilmeneminen on ennemminkin riippuvainen tehdystä suunnittelutyöstä, rakennusvaiheen sujuvuudesta sekä hyvän rakennustavan noudattamisesta ja lopulta myös itse asukkaasta. Missä kiinteistön elinkaaren vaiheessa tahansa tapahtuneet laiminlyönnit sekä huolimattomuudet kostautuvat usein kosteusongelmien muodossa jossain vaiheessa.

Monilla 1990- ja 2000-luvuilla rakennetuilla taloyhtiöillä on alkanut ilmetä kosteuden aiheuttamia ongelmia eteenkin kellarikerroksissa. Tyypillisesti ongelmat alkavat 30–40 vuotta rakentamisesta. Kapilaarisen kosteuden aiheuttamat kosteusongelmat kehittyvät huomaamatta ja pahentuvat, jos niihin ei reagoida. Tämä ongelma on monelle rivitaloyhtiölle todellinen haaste, sillä rivitalojen kellarikerrokset ovat hyvin usein asumiskäytössä, toisin kuin kerrostalojen pyöräkellarit ja varastot.

Vuonna 1992 Tuomas Häme osti perheineen asunnon Töölöstä Apollonkadulta. Ostotilanteessa asunnossa vaikutti olevan kaikki kunnossa ja mahdollisista ongelmista ei kerrottu. Jonkun ajan kuluttua kuitenkin Häme huomasi, että asunnossa ei ollutkaan kaikki kunnossa ja siitä alkoi vuosien mittainen korjauskierre.

Kun taloyhtiössä ilmenee vesivahinko, ensimmäinen huoli on yleensä näkyvä vaurio. Toinen huoli: mitä jos ongelma ei jää yhteen kohtaan, ja mitä se tarkoittaa yhtiön taloudelle. Pienessä taloyhtiössä kustannusriski kasautuu nopeasti, ja samalla päätöksenteko on usein henkilöitynyttä. Silti ratkaisu pitää löytää, ja se pitää pystyä perustelemaan osakkaille.

Korjausvelka on sana, joka saa monen taloyhtiön hallituksen jäsenen mietteliääksi – eikä syyttä. Kun välttämättömiä remontteja lykätään vuodesta toiseen, kustannukset kasvavat, rahoitus hankaloituu ja pahimmillaan koko taloyhtiö ajautuu kriisiin.Uusin ROTI 2025 -raportti muistuttaa, että rakennusten tekninen arvo on nyt noin 540 miljardia euroa. Se on yli 70 miljardia enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Mitä enemmän arvoa rakennuskannassa on, sitä suurempi myös riski, jos kunnossapito laiminlyödään. Raportin mukaan korjausvelkaa syntyy aina, kun rakennuksen kunto jää alle 75 prosenttiin optimista, ja monissa kerrostaloissa ollaan jo tämän rajan alapuolella.Korjausvelan seuraukset eivät ole pelkkää teoriaa. Vaasassa, Vantaalla ja Jyväskylässä taloyhtiöt joutuivat tosipaikan eteen kosteusongelmien kanssa. Kolme tapausta osoittavat, että ennakoiva ote ja vaihtoehtojen kartoitus voivat säästää satojatuhansia euroja.

Rakentamisessa ei aina vältytä ongelmilta. Joskus ne tulevat esille vasta vuosien saatossa. Yksi tällaisista on aikansa rakennustavan uhrit – perustukset, joista puuttuu kapillaarikatko. Näissä rakennuksissa kosteusongelmat tulevat esille vasta vuosien päästä ja niiden korjaaminen kustannustehokkaasti perinteisin keinoin voi olla mahdotonta. SafeDrying Oy on keskittynyt juuri tämän kaltaisten kosteusongelmien korjaamiseen. Yhtiö valmisti alun perin lattialämmitysjärjestelmiä, joista lopulta tuli vaikeiden kosteusongelmista kärsivien rakennuksien pelastaja. Kaikki alkoi yhdestä onnekkaasta virheestä.

Kosteusongelmat ovat tuttuja monille vanhemmille taloyhtiöille. Märkä kellari, tunkkainen haju tai seinästä hilseilevä maali kertovat usein kosteudesta. Ensiavuksi yleensä valitaan perinteinen salaojaremontti, mutta se ei suinkaan ole ainoa tai edes paras vaihtoehto moneenkaan kohteeseen. Eikä edes se edullisin!Yhtenä syynä salaojien toimimattomuuteen saattaa olla kapillaarikatkon puuttuminen, jolloin kosteus pääsee nousemaan anturasta ja perustuksista kohti seinärakenteita. Erityisen tavallista tämä on rinnetonteilla, joissa vesi painuu luontaisesti talon suuntaan ja salaojien asentaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Suunnitelmallinen kunnossapito säästää taloyhtiön rahoja ja auttaa ennakoimaan myös äkillisten korjauksien tarpeita. Näin myös toimitaan vaasalaisessa taloyhtiössä, jossa kosteusongelmien korjaamisen huolellinen suunnittelu säästi taloyhtiöltä tuhansia euroja.

Vesilammikko, märkä alapohja ja perunakellarin haju olivat vastassa helsinkiläisen taloyhtiön teknistä isännöitsijää, kun hän alkoi selvitellä yhtiön kosteusongelmia. Niiden korjaamiseen saatiin yli miljoonan euron kustannusarvio, mutta apu löytyikin reilusti edullisemmasta SafeDrying-järjestelmästä.