Taloyhtiön energiatodistus: Mitä sinun tulee tietää

Rakentajan toimitus

Päivitetty 12.02.2025

Taloyhtiö voi hankkia energiatodistuksen vain auktorisoidun erillisen energiatodistuksen antajan toimesta. Energiatodistus antaa hyvän pohjan taloyhtiön päätöksen teolle ja investointilaskelmille ja siten ohjaa oikeisiin, energiatehokkuutta ja -luokkaa parantaviin toimenpiteisiin.

Energiatodistus on ollut pakollinen yli 6 asunnon kiinteistöille vuodesta 2008 alkaen, kun asuntoa myydään tai vuokrataan. Energiatodistus on voimassa 10 vuotta, eikä sitä tarvitse uusia vuosittain. Tämä vähentää taloyhtiöille koituvia kustannuksia ja antaa pitkäaikaisemman pohjan energiatehokkuuden parantamiselle.

Mitä energiatodistus sisältää?

Energiatodistukseen kuuluu asetuksen mukaan laskettu energiatehokkuusluku, joka perustuu koko Suomen ilmasto-oloihin. Kiinteistö tarkastetaan niiltä osin, mikä energiatehokkuuteen vaikuttaa. Tarkastuksessa katsotaan ulkoseinien, ikkunoiden ja ovien kunto, eristeiden vahvuus ja kunto, sekä lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja mahdollisten jäähdytyslaitteiden ikä ja kunto. Näiden tietojen perusteella lasketaan energiatehokkaammille ratkaisuille säästö kilowattitunteina vuodessa.

Energiatodistuksen kustannukset

Ympäristöministeriön arvioiden mukaan erillisen energiatodistuksen kustannukset voivat vaihdella 500-700 euron välillä riippuen kiinteistön koosta ja sijainnista. Tämä kustannus on edullisempi pitkällä aikavälillä verrattuna vuosittain uusittaviin todistuksiin, ja se tarjoaa taloyhtiölle arvokasta tietoa energiatehokkuuden parantamiseksi.

Kuntoarvion ja energiatodistuksen yhdistäminen

Ihannetilanne taloyhtiön kannalta olisi, että arvioijalla olisi todellinen osaaminen ja pätevyys sekä kuntoarvioon että erilliseen energiatodistukseen. Kuntoarvioissa otetaan yleensä kantaa vain talon tekniseen kuntoon, mutta energiatodistuksessa keskitytään energiatehokkuuden parantamiseen. Yhdistämällä nämä kaksi arviointia taloyhtiö saa kattavan tiedon talon kunnosta sekä tiedon toimenpiteiden energiansäästövaikutuksista.

Kiinteistön kunnosta ja parannuksesta vastaaminen

Taloyhtiön omistajat, eli osakkeenomistajat, päättävät mitä taloyhtiössä tehdään. Heidän rahoistaan ja omaisuudestaan on kysymys, joten vastuu ei voi siirtyä kenellekään muulle. Hyvä ymmärrys energiatehokkuuden parantamisesta ja kiinteistön arvon nostamisesta on tärkeää, ja tähän tarvitaan usein ulkopuolisen energiatehokkuuden ammattilaisen apua.

Lähteet: Valtioneuvosto, Energiavirasto, Kiinteistöliitto

Osakas

taloyhtiön hallinnointi

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Osakas

Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti

Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.

Osakas

Isännöitsijä -sankari vai konna?

Vaatimukset isännöitsijän ammattitaitoa ja toimintaa kohtaan ovat lisääntyneetSuomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa on yli miljoona asuntoa. Tätä sadan miljardin omaisuusmassaa omistaa noin kaksi miljoonaa osakasta. Osakkaiden ja asukkaiden etua valvoo taloyhtiöiden hallituksissa noin neljännesmiljoona jäsentä, joiden keskeinen yhteistyökumppani ammatillisella tasolla on isännöitsijä. Päätoimisia ammatti-isännöitsijöitä on vain muutama tuhat. Alalle kaivataankin lisää isännöitsijöitä niin määrällisesti kuin myös laajemmin koulutettuna.Isännöitsijä on useimmissa taloyhtiöissä yhtiön luottomies, täysverinen ammattilainen niin talouden suunnittelun kuin remontoinninkin hallinnassa. Vastapainoksi joissain yhtiöissä isännöinti koetaan pakkopullana, välttämättömänä pahana. Molemmissa tapauksissa vaatimukset isännöinniltä saatavaa palvelua kohtaan ovat kuitenkin korkeat. Joissain yhtiöissä tästä palvelusta ollaan valmiita maksamaan, joissain taas isännöitsijä valitaan pelkän hinnan perusteella. Entäpä sitten kun remonttitarve iskeekin kuin ne kuuluisat telefaxit, odottamatta ja pyytämättä. Ja kun tilanne on ns. päällä, on isännöitsijän näytettävä kykynsä tai kyvyttömyytensä, oltava taloyhtiön pelastava sankari tai mitään aikaansaamaton luuserikonna.

Osakas

Osapuolten vahingonkorvausvastuu

AOYL 24 luvun 2 §:ssä on säännös osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain vastaisen menettelyn, mm. vastoin hyvää rakennustapaa toteutetun kunnossapito- ja muutostyön yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheuttamista vahingoista.Osakkeenomistajan tulee siten huolehtia siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Jos osakkeenomistaja ei tee työtä itse vaan teettää sen ulkopuolisella, tulee hänen huolehtia siitä, että tämä noudattaa hyvää rakennustapaa.Jos myöhemmin ilmenee, ettei työssä ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja tästä aiheutuu vahinkoa, on osakkeenomistaja vastuussa vahingosta, ellei hän voi osoittaa me-netelleensä huolellisesti. Huolellisuusvaatimus koskee omaa työtä, ulkopuolisen työn tekijän valintaa ja esim. kunnossapito- tai muutostyön suunnittelua, toteutusta sekä valvontaa.Jos osakkeenomistaja luovuttaa osakkeensa kolmannelle, ei virheellisestä ja vahinkoa aiheuttaneesta menettelystä aiheutuva vastuu siirry osakkeen uudelle omistajalle. Tämä ei ole ollut aiheuttamassa korvausperustetta, joten vastuu ei siirry hänelle pelkän osakkeiden luovutuksen perusteella.AOYL 24 luvun 10 §:n nojalla kanneoikeus osakkeenomistajan vahingonkorvausvas-tuusta vanhenee kolmen vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin vahinko ilmeni ja jolloin yhtiöllä oli tiedossa työstä vastuussa oleva osakkeenomistaja. Kanne on joka tapauksessa nostettava kunnossapito- tai muutostyön suorittamisesta 10 vuoden kuluessa, tai vastuu on muutoin vanhentunut vanhentumislain mukaan.

mies kuuntelee stetoskoopilla pientä leikkitaloa kädessään

Remontti

Suunnitelmallisuus osaksi kiinteistön kunnossapitoa

Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.

Remontti

Rakentamisen määräykset ja luvat

Taloyhtiönkorjaushanke prosessina monimutkainen. Eräs tärkeä osa kokonaishanketta on mahdollisten lupien hakeminen sekä rakennusmääräysten noudattaminen. Taloyhtiön korjaushankkeessa tämä vastuu tulee yleensä urakoitsijalle ja työn valvojalle. Suunnittelija ottaa osaltaan työssään huomioon kaavoituksen sekä rakennusmääräysten vaikutuksen. Huomattavaa on, että ympäristö rajaa usein käytettävissä olevien ratkaisuvaihtoehtojen määrää huomattavasti.