Näin ratkaistiin kerrostaloasunnon vuosikymmeniä muhinut kosteusongelma

170 m2:n huoneisto sijaitsee vuonna 1928 rakennetussa kerrostalossa. Apollonkadun kerrostalot on rakennettu kiinni toisiinsa rinteeseen kallion päälle. Hämeen huoneisto sijaitsee katutasossa, joten osa asunnon seinistä on osittain maan alla.

Tuomas Häme kertoo, että jonkun ajan kuluttua asunnon oston jälkeen he huomasivat vaimonsa kanssa asunnossa sisäilmaongelmia. Ilma tuntui tunkkaiselta ja asunnossa oli hajuhaittoja. Pian selvisi, että jo ennen asunnon ostoa, asunnossa oli ollut sisäilma- ja kosteusongelmia. Tästä alkoivat ongelmien selvittelyt ja pitkä korjauskierre.

Remontteja remonttien perään

Yli 20 vuoden aikana kosteusongelmia on ilmennyt aina aika ajoin. Ensimmäisten remonttien aikana 1990-luvulla naapuritaloyhtiön jätevedet tulivat asuntoon. Onneksi lattia oli jo revitty auki, joten vedet tulivat soraperustusten päälle.

Taloyhtiössä tehtiin putkiremontti vuonna 2003, jolloin keittiöstä löytyi kosteutta. Myös kadun puolella oleva sähkökaappi oli asennettu väärin ja sen takaa olevasta onkalosta vesi pääsi valumaan olohuoneeseen. Lopulta Helsingin Energia poisti sähkökaapin kokonaan.

Putkiremontin yhteydessä taloyhtiöön asennettiin uudet korvausilmaventtiilit, mutta ne eivät auttaneet sisäilmaongelmiin. Sisäilmatutkimuksessa huoneistossa havaittiin mikrobihaittoja, minkä jälkeen asunnossa alkoivat perusteelliset korjaukset.

Näiden kaikkien korjausten vuoksi vuosien saatossa Tuomas Häme perheineen on joutunut muuttamaan pariin otteeseen remontin alta pois. Puhumattakaan kerroista, jotka he ovat joutuneet asumaan remontin keskellä.

Taloyhtiön kosteusongelmat johtuivat pitkälti 1920-luvun aikaisesta rakentamistavasta. Ongelma on korkeammalle rakennetun naapuritaloyhtiön rakennuksen alta kallionpintoja ja kallion halkeamia pitkin kulkeutuva kosteus matalammalle rakennettuun taloon. Matalammalle rakennetun talon seinä ottaa täten kaikki kosteudet vastaan. Sitä ei voi mitenkään estää muuta kuin purkamalla rakennus.

Ongelmaa ei pystytty korjaamaan ulkoapäin, koska salaojat oli mahdollista toteuttaa ainoastaan takapihan puolella, muut ulkopuoliset ratkaisut olisivat mahdotonta toteuttaa. Kosteusongelma oli pakko korjata asunnon sisältä ja löytää siihen sopiva ratkaisu.

Onneksi SafeDrying-järjestelmällä pystytään poistamaan nämäkin kosteudet ja pitämään ne myös kuivina.

Lue myös: Vaihtoehto salaojille – näin korjaat mahdottomat kosteusongelmat

Kun sopivaa korjausmenetelmää ei löytynyt ja tuntui, että kaikki oli jo kokeiltu, alkoi Tuomas Häme itse etsiä ongelmaan ratkaisua. Hän aloitti soittokierroksen ammattikorkeakouluihin. Lopulta Aalto-yliopistosta vinkattiin hänelle SafeDrying-järjestelmästä.

SafeDrying oli tehnytAmos Rex -taidemuseoon kuivatuksen, josta oli tehty artikkeli Betoni-lehteen. Häme etsi artikkelin käsiinsä ja sen jälkeen soitti SafeDrying-järjestelmän kehittäjälle Esa Tommolalle.

Artikkeli ja Tommola vakuuttivat Hämeen, että tässä olisi oikea ratkaisu heidän taloyhtiöönsä. Taloyhtiö vakuuttui ratkaisusta ja alkoi viemään projektia eteenpäin.

Huoneiston remontti oli aloitettu syksyllä 2018 ja esimerkiksi asunnon lattiat oli jo revitty auki, kun SafeDrying Oy tuli mukaan remonttiin. Rakennukseen kiinteästi asennettavan SafeDrying-järjestelmän asennus saatiin nopeasti käyntiin talvella 2019 heti taloyhtiön hyväksynnän jälkeen. Kuivatuskanavisto asennettiin takapihan puoleisiin makuuhuoneisiin lattiavaluun. Muualla asunnossa kuivatuskanavisto kulkee seinän vieressä putkistoa varten lattiaan jyrsityssä urassa.

Itse kuivatusyksikkö sijoitettiin taloyhtiön kellariin, jossa se sai hurista rauhassa. Itse asunnossa ei kuulunut mitään ylimääräisiä ääniä, vaikka kuinka yritti kuunnella. Myöskään kuivatusyksikön ääni ei kuulunut rappukäytävään tai häirinnyt talon asukkaita mitenkään.

Nyt varsinainen tehokuivatusvaihe on saatu päätökseen ja rakenteet kuiviksi. Kuivatettavan alueen osalta on siirrytty kevyempään normaalikuivatukseen ja ylläpitoon. Rakenteiden kuivana pysymistä valvotaan SafeDrying-järjestelmään avainominaisuuksina kuuluvan pilvipohjaisen etävalvonnan avulla, jonka ansiosta seurataan rakenteiden kosteustilaa reaaliajassa ja varmistetaan niiden pysyminen kuivina. Taloyhtiön hallitukselle raportoidaan saadut lukemat säännöllisin väliajoin. Jos lukemat olisivat jostain syystä liian korkeat, pystyttäisiin niihin reagoimaan nopeasti.

Taloyhtiön ja SafeDrying Oy:n toiveena olisi ollut, että järjestelmä olisi asennettu myös viereiseen taloyhtiöön, mutta viereisen taloyhtiön alimmaisessa kerroksessa sijaitsevat autotallit, joten taloyhtiö ei ollut halukas satsaamaan niihin, eikä rakennusvalvonta myöskään edellyttänyt sitä.