Talven kunnossapitoon kannattaa varautua ajoissa

Mikä on huoltokirja?Huoltokirja on eräänlainen kodinomistajan käsikirja, joka vuoden 2000 alusta asti on ollut pakollinen kaikissa uusissa asuinrakennuksissa.Huoltokirja itsessään on kiinteistön ylläpitoon liittyvä asiakirjakokonaisuus, johon kootaan kaikki tarvittavat tiedot kiinteistöstä ja sen hoidosta. Huoltokirjan avulla pystytään helpommin hallitsemaan kiinteistön elinkaarta ja tekemään tarvittavat huoltotoimet ajallaan.

Olet sitten myymässä kotiasi, ostamassa itsellesi niin kutsuttua loppuiän kotia tai haluat selvittää, missä kunnossa rakennus on, on sinun hyvä tietää rakennusten kuntotarkastuksista.Rakennusten kuntotarkastukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Kuntokatselmus, Kuntotarkastus ja Kuntotutkimus. Mitä eroa näillä onkaan keskenään?

Eihän kattoa nyt voi repiä auki keskellä talvea? Miten ihmeessä muka kattoremontin voi talvella toteuttaa? Tuleekohan siitä mitään kun katollakin on lunta ja jäätä?Kyllä, kattoremontin voi toteuttaa talvella – tässä esittelemme kymmenen hyvää syytä, miksi remonttia ei tarvitse jättää keväälle tai kesään. Tutustu väitteisiin ja Kattokeskuksen asiantuntijan vastauksiin, miten työ oikeasti sujuu.

Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle.Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjausta kaipaavaa nurkkaa ja pieltä. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin puuhattavaa löytyy.Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.

Kuulin asiasta aivan sattumalta erään hallituksen kokouksen jälkeen, kun isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja keskustelivat ilmaisen internetliittymän järjestelyistä. Kuulemani perusteella isännöintiyritys tarjoaa hallinnoimilleen taloyhtiöiden puheenjohtajille ilmaiset internetliittymät yhteistyökumppaninsa kautta (puhelin/internet -operaattori). Yleisesti tämä ei ole ollut taloyhtiömme osakkaiden tiedossa eli siis ainakaan tiedotus ei tässä asiassa ole ollut avointa.Käsitykseni mukaan tällainen järjestely on ollut taloyhtiössämme käytössä n. 8 vuoden ajan ja hallituksen puheenjohtaja on ollut tällä ajanjaksolla sama henkilö. Tietojeni mukaan kyseessä on kuluttajahinnaltaan n. 20e/kk maksava liittymä eli laskennallinen rahallinen hyöty liittymästä kahdeksalta vuodelta olisi 1920e. Myös pienempiä "näkyviä" lahjoja on hallituksen puheenjohtajalle sadellut esim. lippiksiä ja t-paitoja. Hallituksen muille jäsenille taas ei ole tajottu mitään hyödykkeitä eli "ilmaiset ateriat" ovat olleet varsin suunnattuja pelkästään puheenjohtajalle.Muuten en asiasta erityisesti välittäisi, mutta havaintojeni mukaan isännöitsijäyrityksen ja puheenjohtajan välisillä sidoksilla näyttäisi olevan vaikutuksia päätöksentekoon ja varsinkin päätöksien toteutukseen yhtiössämme. Yhtiössämme on ollut hyvin yleinen tapa haudata asioita passiivisuudella. Puhetta ja kirjattuja päätöksiä kyllä riittää, mutta asioita ei toteuteta, jos ne eivät käykkään puheenjohtajan mieleen. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita talkoovoimin toteutettavan ulkomaalauksen maalien ostamisen. Asia on yhtiökokouksen päätöksellä vahvistettu ja rahat varattu kunnossapitosuunnitelmassa maalien ostamiseen. Tämä taitaa olla nyt jo kolmas kerta, kun asia on käynyt yhtiökokouksen kautta. Silti aina on maalit jätetty ostamatta. Rahojenkäyttöoikeus yhtiössämme on vain hallituksen puheenjohtajalla ja tietysti isännöitsijällä.Tästä alkaa olla jo merkittävää haittaa joidenkin (pj:n mielestä "huonojen") yhtiökokouksen päätösten toteuttamisessa ja näinollen haittaa yhtiön toiminnalle (riippumatta siitä ovatko yhtiökokouksen päätökset olleen "hyviä" vai ei). Jos asioita ottaa suoraan puheeksi, niin kylläpä heti leimataan valittajaksi ja edelleen kaikki säilyy ennallaan, mitään ei tapahdu. Sama passiiviasenne toistuu hallituksen kokouksen päätösten toteuttamisessa. Joissakin keskusteluissa pj:n kanssa on tullut esille hänen mielipiteensä päätöksenteosta, joka "on hankalaa, kun on niin monia mielipiteitä". Eli nähtävästi hän on valinnut toteutettavaksi vain oman mielipiteensä, isännöitsijän myötävaikutuksella. Isännöintiyritys taas välttyy tässä järjestelyssä tehokkaasti kaikenlaisista "ylimääräisistä" toimenpiteistä (ts. toiminnasta, josta ei ole rahallista tuottoa). Tosin tämän isännöintiyrityksen hinnastoon tulee hurjaa vauhtia kaikenlaisia uusia maksuja joka vuosi, mutta se onkin taas eri tarina.

Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) yhdessä kuntoarvion kanssa auttaa hallitusta pitämään taloyhtiön kunnossa.