• Etusivu
  • Osakas

Hallituksen kokouksia

As.oy Remontti-mallinnus Osa 2.

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.10.2023
201810_55118.jpg

As.oy Remontti-Mallinnus on Omataloyhtiö.fi:n kuvitteellinen taloyhtiö, jonka elämää ja remontointia pääset seuraamaan as.oy Remontti-Mallinnus -artikkelisarjassa. Artikkelisarjasta löytyy runsaasti tietoa taloyhtiön elämästä ja remontoinnista.

Eräs asunto-osakeyhtiön hallituksen keskeisimmistä tehtävistä on laatia varsinaiselle yhtiökokoukselle selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön korjaustarpeista. Kunnossapitotarveselvitystä tulee päivittää ja seurata vuosittain, jotta osakkeenomistajat voivat varautua sekä korjaustöihin että niistä aiheutuviin kustannuksiin. Samalla yhtiön omaisuuden hoito tulee entistä suunnitelmallisemmaksi.

As.oy Remontti-Mallinnuksen hallituksen kokouksissa oli jo useampaan kertaan keskusteltu kiinteistön remontoinnista. Remonttitarpeista oltiin yhtä mieltä, mutta erimielisyyttä syntyi siitä, mitkä alkoivat olla kiireellisiä ja missä järjestyksessä ne kannattaisi toteuttaa. Jotta kokous ei taas päättyisi tuloksettomaan juupas-eipäs-kinasteluun, ehdotti puheenjohtaja Mäki-Rantala rakennuttajakonsultin palkkaamista ja veti esille listan, jossa oli isännöitsijän suositukset konsulteista. Yhtiökokouksessa Mäki-Rantala joutui käyttämään puhelahjojaan, mutta hallituksen ehdotus sai lopulta enemmistön kannatuksen, ja sopivaksi katsottu henkilö palkattiin.

Konsultin ensimmäisellä käynnillä käytiin läpi taloyhtiön tiedot ja tarkastettiin kiinteistö silmämääräisesti. Pinnallisen tarkistuksen perusteella konsultti laati kirjallisen kuntoarvioraportin, johon oli kirjattu rakennuksen yleiskunto sekä huolto- ja korjaustarpeet. Arvioon perustuen kiinteistölle tehtiin kunnossapitotarveselvitys konsultin avustuksella. Konsultin ehdotuksesta myös alkuperäiset piirustukset käännettiin sähköisiksi tiedostoiksi. Kun piirustukset ovat sähköisessä muodossa, helpottaa se mm. tulevien korjaushankkeiden suunnittelijoita, jotka voivat tällöin tehdä korjaussuunnittelua tietokoneohjelmistoillaan.

Kysytäänkö asukkailta?

Mäki-Rantala kuitenkin muutti omakotitaloon, ja puheenjohtajaksi joutui vastentahtoinen Virtanen. Koska hallituksesta puuttui aktiivisia toimijoita, jäivät Mäki-Rantalan aloittamat toimenpiteetkin hieman tuuliajolle pariksi vuodeksi. Uutta puhtia hallituksen toimintaan saatiin, kun hallitukseen valittiin pari asioiden hoitoon tyytymätöntä osakasta. Uusi puheenjohtaja Koski toteutti ensimmäiseksi asukaskyselyn ja huolehti, että joka huoneistolta saatiin vastaus. Kyselyssä paljastuikin seikkoja, joita kuntoarviolla ei voitu selvittää. Esimerkiksi osa B-rapun asukkaista valitti naapurin silakanpaistokäryn kantautumisesta omaan huoneistoon. Lähes kaikissa ylimmän kerroksen asunnoissa oli syksyllä ja keväällä kalseaa tai jopa kylmä, kesäisin taas todella kuuma. Paljastui myös, että Korhonen C-rapusta vaihtoi jatkuvasti kolmannen kerroksen käytävävalaisimeen uuden lampun palaneen tilalle.

Tiedotuksella luulot kuriin

Kyselyn vastausten perusteella hallitus päätti järjestää infotilaisuuden asukkaille. Ammattilaisen näkökulmaa asioihin antamaan pyydettiin paikalle sama rakennuttajakonsultti, joka oli suorittanut kuntoarvion. Jälkeenpäin konsultin läsnäoloa kiiteltiin, koska yksi riidankylväjä ja pari vastarannan kiiskeä saatiin pysymään aisoissa asiantuntevilla vastauksilla perusteluineen. Samalla saatiin oikastua muutamia taloyhtiöön ja remontteihin liittyviä harhaluuloja. Infotilaisuudessa sihteerinä toiminut Hietanen teki tilaisuudessa käsitellyistä asioista tiedotteen, joka vielä jaettiin muistutuksena jokaiseen huoneistoon.

No, koska korjataan?

Seuraavassa kokouksessaan hallitus keskusteli tiedotustilaisuudessa esiin nousseista asioista ja luuloista. Tiedotustilaisuudessa virinnyttä me-henkeä päätettiin pitää yllä ja nostaa mm. säännöllisellä tiedottamisella yhtiön tilasta ja tulevista hankkeista. Tiedotuksesta huolimatta kaikki asukkaat eivät olleet vakuuttuneita remonttien tarpeellisuudesta, koska "ihan hyvältähän se näyttää". Myös hallituksessa oli vielä epävarmuutta siitä, mitä remontteja tehtäisiin ja missä järjestyksessä. Vaikka keskustelu välillä kiihtyikin, piti puheenjohtaja Koski hallituksen tiukasti asialinjalla. Lopulta myös Virtanen myönsi, että kuntotutkimuksen jälkeen ei tarvitsisi arvailla. Seuraavassa yhtiökokouksessa hallitus ehdottikin tarkemman kuntotutkimuksen teettämistä, jotta oltaisiin varmoja rakennuksen kunnosta. Pitkäksi venähtäneen yhtiökokouksen jälkeen, niukalla enemmistöpäätöksellä, hallitus palkkasi luotettavaksi todetun rakennuttajakonsultin tekemään kiinteistöllä kuntotutkimuksen. Kuntotutkimus rahoitettiin sitä varten erikseen kerätyillä ylimääräisillä vastikkeilla.

Info

Info

Kiinteistön kuntoarvion hinta ja sisältö:

Kuntoarviointi tehdään seuraavien Rakennustiedon ohjekorttien mukaisesti: RT 18–11131 asuinkiinteistön kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje sekä RT 18–11086 liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje.

Kolme arvioijaa tarkastaa kiinteistön rakenne-, LVI- ja sähkötekniikan osalta. Asunnoista tarkastetaan 10–20 %, muu kiinteistö kattavasti. Tarkastus on valtaosin aistinvarainen, mutta muutamia perusmittauksia voidaan tehdä. Arvioitavasta kohteesta laaditaan kirjallinen kuntoarvioraportti sekä pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS).

Normaalien asuinkerrostalojen hintaesimerkkejä (sis. alv 24 %):
• Artikkelin tyyppitalo, as.oy Remontti-Mallinnus 3800–4700 €
• Rivitalokohde; 5 rakennusta, 20 asuntoa: 5000–5500 €
• Pienkerrostalo; 7 asuntoa: 3700–4300 €
Hinnoittelussa on aluekohtaisia eroja.

As.oy Remontti-Mallinnus artikkelisarja

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20224_77702.jpg
Kylpyhuone liikunta­esteisille - tutustu arkea helpottaviin erikois­ratkaisuihin
Jos taloyhtiössä on iäkkäämpiä tai liikuntarajoitteisia asukkaita, arkea helpottavia tuotteita voi valita kylpyhuoneeseen osakasmuutoksena esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. IDOn valikoimasta löytyy niin tavallista korkeampia wc-istuimia kosketusvapaalla huuhtelutoiminnolla, ergonomisia kyynärtukia kuin pyörätuolin käytön huomioivia pesualtaitakin.
20106_22490.jpg
Asunto-osakeyhtiölaki ja lain uudistushanke
Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosäännöksistäUuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki (jäljempänä voimaanpanolaki). Sen 1 §:n mukaan pääsääntönä on, että uutta lakia sovelletaan myös ennen voimaantuloa 1.7.2010 perustettuun asunto-osakeyhtiöön. Samalla on kumottu 17.5.1991 annettu asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.Uuden lain keskeisiä muutoksia on ollut täsmentää osakkeenomistajan ja taloyhtiön välistä kunnossapitovastuuta, josta vanhassa laissa on säännös 78 §:ssä ja uudessa laissa sen luvussa. Voimaanpanolain 3 §:ssä on erityissäännös siitä, että yhtiö vastaa sellaisista hanoista, joita koskeva kunnossapitovaatimus on tehty ennen uuden lain voimaantuloa 1.7.2010.Yhdenvertaisuus ja osakeYhtiökokouksetHallitusVahingonkorvausvastuuMuutostyöt ja vastuunjako, vko 26
20221_76623.jpg
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
20227_79101.jpg
Miten lukea tilinpäätösasiakirjoja?
Taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle sekä talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä. Ennen kokousta osakkeenomistajilla pitää olla tilaisuus perehtyä tilinpäätösasiakirjoihin. Mihin seikkoihin asiakirjoissa valveutunut osakkeenomistaja kiinnittää erityistä huomiota?
20226_78609.jpg
Mitä tarkoittaa huoneiston haltuunotto?
Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa laissa määritellyin edellytyksin enintään kolmen vuoden ajaksi.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Isännöitsijän tehtävät ja vastuut taloyhtiössä
Taloyhtiöllä voi olla isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä on tästä maininta tai yhtiökokous niin päättää. Yhtiökokous voi siten päättää isännöitsijän valinnasta, vaikka yhtiöjärjestyksessä ei tätä määräystä olisikaan.Isännöitsijän nimittää hallitus, jonka samalla tulisi sopia isännöitsijän kanssa hänen tehtäviensä yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä kustannusten korvaamisesta.Isännöitsijä voi olla luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö. Jos isännöitsijänä on yhteisö, sen tulee ilmoittaa hallitukselle, kuka toimii päävastuullisena isännöitsijänä yhteisössä.Isännöitsijäksi tulisi yleensä valita, jos taloyhtiössä on useampia huoneistoja, alan ammattilainen. Suotavaa on, että isännöitsijän tehtävien hoitamisesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa on myös luetteloitu isännöitsijän vastuulla olevat tehtävät, isännöitsijälle maksettavan korvauksen perusteet sekä, jos tietyistä tehtävistä maksetaan erillis- tai lisäkorvausta, sen perusteet.Isännöitsijä toimii yhtiön hallituksen alaisuudessa sen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallituksen valvontaa liittyy se, että isännöitsijän tulee huolehtia kirjanpidon lainmukaisuudesta sekä varainhoidon järjestämisestä luotettavasti. Yksinkertaistaen voisi todeta, että isännöitsijä huolehtii käytännön toimista, joita hallitus valvoo.Hallituksen tulisi korvausvastuun varalle ja taloyhtiön edun vuoksi huolehtia siitä, että isännöitsijällä ja tarvittaessa myös hallituksella itsellään on asianmukainen vastuuvakuutus.Isännöitsijään sovelletaan uuden asunto-osakeyhtiönlain hallituksen jäseniä koskevia 7-luvun 2§:n 4. momentin (pätemätön päätös), 4 §:n (esteellisyys) ja 10 §:n (kelpoisuus) säännöksiä.Isännöitsijä voi erota tehtävästään ilmoittamalla siitä hallitukselle. Hallitus voi myös erottaa isännöitsijän. Ellei muusta ole esim. isännöintisopimuksessa sovittu, ero tulee voimaan välittömästi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton