• Etusivu
  • Osakas

Asunto-osakeyhtiölaki ja lain uudistushanke

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.02.2025
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan uutta asunto-osakeyhtiölakia 1.7. 2010 alkaen.

Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 1 §:n mukaan pääsääntönä on, että uutta lakia sovelletaan myös ennen voimaantuloa 1.7.2010 perustettuun asunto-osakeyhtiöön. Samalla on kumottu 17.5.1991 annettu asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 2.500 €, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.

Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään. Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, ovat osakkeet vapaasti ja ilman rajoituksia luovutettavissa edelleen.

Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Asunto-osakeyhtiölain uudistushanke

Oikeusministeriö vuonna 2003 käynnistetty hankkeen asunto-osakeyhtiölain uudistamiseksi on tullut päätökseen. Osaltaan tämä liittyy osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen, joka tuli voimaan pitkällisen lainvalmistelun jälkeen 1.9.2006.

Uuden lain keskeisiä muutoksia on ollut täsmentää osakkeenomistajan ja taloyhtiön välistä kunnossapitovastuuta, josta vanhassa laissa on säännös 78 §:ssä ja uudessa laissa sen luvussa. Voimaanpanolain 3 §:ssä on erityissäännös siitä, että yhtiö vastaa sellaisista hanoista, joita koskeva kunnossapitovaatimus on tehty ennen uuden lain voimaantuloa 1.7.2010.

Muita uudistuksia asunto-osakeyhtiölaissa on mm. hissi-investointien kustannusten jakautuminen sekä esim. laajakaista verkkoonliittyymiseen liittyvä päätöksenteko.

Lue lisää laki uudistuksista...

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
20143_38204.jpg
Älä anna sadeveden tunkeutua perustuksiin
Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Taloyhtiön verotus
Taloyhtiöitä verotetaan niiden omistamista kiinteistöistä eli ne joutuvat maksamaan vuosittain kiinteistöveroa. Myös muut veroasiat, kuten veroilmoitukset, arvonlisäverotus ja ennakkoperintä voivat tulla kysymykseen taloyhtiön toiminnan aikana.
2222_806591433_201342313835.jpg
Talotuuletin poistoilmanvaihdon muuttaminen tulo poistoilmanvaihdoksi
Suomessa on tällä hetkellä useita satoja tuhansia talotuuletin ilmanvaihtoja omakotitaloissa, rivitaloissa ja erilaisissa loma-asunnoissa. Kyseisiä järjestelmiä rakennettaessa ei energiasäästöön kiinnitetty erityisen suurta huomiota. Tällä hetkellä rakennusten peruskorjaukseen energiamääräyksiä ollaan uudistamassa. Yksi helppo tapa on muuttaa talotuuletinilmanvaihto hallituksi poisto-tuloilmanvaihdoksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton