• Etusivu
  • Osakas

Asunto-osakeyhtiölaki: Yhdenvertaisuus ja osake

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.02.2025
20105_21608.jpg

Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on myös korostettu osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta.

Asunto-osakeyhtiölaissa on korostettu osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta sekä sen huomioonottamisesta päätöksenteossa. Laissa on nimenomainen kielto lisäksi siitä, etteivät yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisten osakkeenomistajien kustannuksella.

Asunto-osakeyhtiölaissa määritelty osake

Asunto-osakeyhtiössä osakkeita on oltava vähintään kolme (3). Jos osakkeelle on määrätty yhtiöjärjestyksessä nimellisarvo, tulee kunkin osakkeen nimellisarvon olla sama.

Osakkeet tuottavat osakkeenomistajalle yhtäläiset oikeudet, jollei asunto-osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksen sisältämistä määräyksistä muuta johdu. Osakkeista on annettava osakekirja, joka lain nojalla on painettava hyväksytyssä painolaitoksessa. Osakekirja käsittää yhtiöjärjestyksen huoneisto- tai tilaselitelmässä mainitun huoneiston hallintaa koskevat kaikki osakkeet, joten osakekirja on osakeryhmäsidonnainen.

Osakekirjan kuolettaminen

Jos osakekirja katoaa, se on kuoletettava. Kuolettamisesta päättää toimivaltainen käräjäoikeus sille tehtävästä hakemuksesta. Sen jälkeen, kun lainvoimainen osakekirjan kuolettamispäätös on tehty, korvaa päätös kadonneen osakekirjan. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että taloyhtiön hallitus antaa kadonneista osakkeista uuden osakekirjan, mutta vasta em. päätöksen jälkeen. Kuoletus- ja uuden osakekirjan hankkimiskustannuksista vastaa käytännössä se osakkeenomistaja, jonka hallusta osakekirja on kadonnut.

Osakekirjaan on asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 8 §:n nojalla tehtävä merkintä siitä, että osakekirja on annettu kuoletetun osakekirjan sijaan.

Osakeluettelo ja osakeluettelomerkintä

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.

Hallituksen velvollisuutena on täydentää osakeluetteloa tapahtuneiden osakkeiden luovutusten perusteella. Osakkeensaajan tulee ilmoittaa saannostaan hallitukselle ja itsensä merkitsemisestä osakeluetteloon, mikä hallituksen tulee tehdä viipymättä sen jälkeen, kun merkinnän tekemisestä on esitetty luotettava selvitys. Käytännössä tämä tarkoittaa kauppakirjan esittämistä ja selvitystä siitä, että omistusoikeus osakkeisiin on myös siirtynyt.

Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Osakeluettelomerkinnän tekeminen edellyttää, että osakkeensaaja esittää selvityksen varainsiirtoveron maksamisesta. Hallituksen on siten valvottava, että osakkeensaaja on täyttänyt em. velvollisuutensa.

Osakeluettelomerkinnän tekeminen on omistajan kannalta merkityksellistä omistusoikeuden kirjaamisen lisäksi myös siinä suhteessa, että hän saa käyttää uuden lain 6 luvun 7 §:n nojalla osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiössä vasta sen jälkeen, kun hänet on merkitty osakeluetteloon. Sama oikeus syntyy myös silloin, kun saaja esittää saannostaan luotettavan selvityksen esim. yhtiökokouksessa tilanteessa, jolloin osakeluettelomerkintää ei ole vielä ehditty tehdä.

Info

Info

Lue huoneistotietojärjestelmästä

Osakkeenomistaja

Yhtiöön nähden yhtiön osakkeenomistajana on osakeluetteloon merkitty omistaja. Ennen osakeluettelomerkintää osakkeenomistaja ei voi yleensä käyttää hänelle kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Poikkeuksena tästä on, että osakeluettelomerkinnän sijaan esim. yhtiökokouksessa voi osakkeenomistaja käyttääkseen äänioikeutta esittää luotettavan selvityksen saannostaan.

Osakkeenomistajan oikeudet

Osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä ovat kahdentyyppisiä. Toiset oikeudet liittyvät yhtiön päätöksentekoon ja yhtiötä kokonaisuutena koskeviin asioihin (hallinnoimisoikeudet). Toiset oikeudet puolestaan sisältävät erilaisia yhtiön ja osakkeenomistajan omaa varallisuutta koskevia seikkoja (varallisuuspitoiset oikeudet).

Hallinnoimisoikeuksina on pidetty mm. seuraavia oikeuksia:

  • oikeus osakekirjan saamiseen
  • oikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseen
  • oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksia
  • oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa
  • oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen
  • oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamista
  • oikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista
  • oikeus vaatia asunto-osakeyhtiölain 9 luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastusta

Edellä mainittu luettelo ei ole tyhjentävä, vaan asunto-osakeyhtiölaissa on lukuisia muita hallinnoimisoikeuksina pidettäviä oikeuksia.

Osakkeenomistajan varallisuuspitoisia oikeuksia ovat muun muassa:

  • oikeus hallita yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä tarkoitettua huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstä
  • oikeus esittää, mikäli yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, sen mukainen lunastusvaatimus ja lunastaa osakkeet, sekä
  • oikeus vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseen

Myöskään tämä luettelo ei ole tyhjentävä ja em. oikeuksien sisältö saattaa olla eri yhtiöissä hieman erilainen johtuen taloyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksistä.

Osakkeenomistajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osakasoikeuksiensa käyttämiseen. Tästä johtuu, että osakkeenomistajan passiivisuus ei yksinään aiheuta itse osakkeenomistajan osakasaseman menettämistä.

Määrätyissä tilanteissa osakkeenomistajan on kuitenkin säilyttääkseen oikeutensa toimittava määräajassa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita yleensä siirtyneen osakkeen lunastusvaatimuksen esittäminen, päätöksentekoon liittyvän moitekanteen nostaminen sekä korvausvaatimuksen esittäminen.

Mikäli määräaikaa ei noudateta, ei osakkeenomistajalla ole oikeutta esittää vaatimusta määräajan päätyttyä.

Osakkeiden lunastaminen

Yhtiöjärjestyksen määräykset saattavat olla huomattavan erilaisia. Esim. saantoa, jolla osake on siirtynyt uudelle omistajalle, voi olla rajoitettu. Lunastuslauseke ei siten välttämättä koske perintö- tai testamenttisaantoja. Lunastuslausekkeen sisältö tulee tutkia huolellisesti yhtiöjärjestyksestä.

Asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 6 §:n 3. momentin mukaan lunastuslausekkeeseen sovelletaan ennen uuden lain voimaantuloa edeltävää lakia.

Menettely lunastustilanteissa edellyttää tiukasti lunastuslausekkeen ja lainsäädännön noudattamista. Niiden vastainen menettely johtaa yleensä lunastusoikeuden menettämiseen. Tästä johtuen lunastusriitoja onkin käsitelty tuomioistuimissa useasti.

Isännöitsijäntodistuksessa on oltava maininta yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeesta ja siitä, kenellä sen mukaan on lunastusoikeus, sekä muusta osakkeita koskevasta luovutusrajoituksesta.

Jos samalla luovutuksella on siirtynyt useisiin osakeryhmiin kuuluvia osakkeita, on ne kaikki lunastettava, ellei taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty.

Jos taloyhtiössä on lunastuslauseke, tulisi ostajan pidättyä osakkeita koskevan huoneiston korjaus- ja kunnostustöistä, kunnes lunastusasia on lopullisesti lain tai yhtiöjärjestyksen mukaisten määräaikojen puitteissa ratkennut lopullisesti. Muutoin ostajalle voi syntyä korvausvastuu osakkeiden lunastajalle.

Asiaa on käsitelty korkeimman oikeuden tuomiossa vuodelta 2008:

KKO:2008:64

Asunto-osakkeiden ostajien oli korvattava osakkeiden lunastajalle huoneiston arvonalennus, joka oli aiheutunut heidän lunastusaikana aloittamistaan kunnostustöistä.

Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla lauseke siitä, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa uudelle omistajalle siirtyvä osake. Asiasta on säädetty lain 2 luvun 5 §:ssä.

Yhdenvertaisuudesta ja muista asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoi porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä (2014).

Osakas
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Talous osana kiinteistöstrategiaa
Kiinteistöstrategia on asumisen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa ensin määritellään tavoitteet ja sen jälkeen keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Kiinteistöstrategia on hyvä laatia sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille.Strategia voi olla muistion muotoon kirjoitettu selvitys, jossa on ensin taloyhtiön nykytilan kartoitus, sen jälkeen mahdollisesti heti suoritettavat toimenpiteet ja lopuksi visio noin 5-10 vuoden päähän, millainen taloyhtiö silloin on. Toimenpiteiden ja toteutettavien suunnitelmien yhteyteen on hyvä laittaa myös keinot, joilla haluttuun lopputulokseen päästään.Lopuksi kiinteistöstrategia käsitellään ja hyväksytetään yhtiökokouksessa, minkä jälkeen se on ohjeena hallituksen ja isännöitsijän työskentelylle. Vaikka kiinteistöstrategia on hyväksytetty yhtiökokouksessa, on siihen liittyvät päätökset tehtävä silti asiallisesti yhtiön normaalien päätöksentekoperiaatteiden mukaan.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
mies kuuntelee stetoskoopilla pientä leikkitaloa kädessään
Suunnitelmallisuus osaksi kiinteistön kunnossapitoa
Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaarin keskustelu
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari
Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.
20123_30194.jpg
PTS: Suunnitelmallisuus osaksi korjausrakentamista
Lähtökohtana korjaushankkeiden suunnittelussa on mahdollinen akuutti tarve tai sitten ennakoiva korjaustoimenpide. Korjaushankkeesta riippuen voi korjaustarve perustua rakenneosan tekniseen, taloudelliseen, toiminnalliseen tai visuaaliseen vanhenemiseen.Jos tarve on todettu riittävän varhaisessa vaiheessa, on syytä ottaa pohdittavaksi, mitä muuta kannattaa samalla tehdä. Taloyhtiön päättäjien olisikin oltava tältä osin valveutuneita ja pohdittava saman tien remontin järkevä kokonaisuus, mikä on viime kädessä kuitenkin osakkaan ja asukkaan etu pitkällä tähtäimellä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton