• Etusivu
  • Osakas

Huoneistotietojärjestelmä – mitä pitää tietää?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Maanmittauslaitos
Päivitetty 28.02.2022
20208_66301.jpg

Kuva: Riku Nikkilä

Suomessa on otettu käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä vuonna 2019, kun huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. Huoneistotietojärjestelmään kerätään tiedot taloyhtiöistä ja huoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Samalla huoneistojen paperiset osakekirjat poistuvat vähitellen. Huoneistotietojärjestelmästä vastaa Maanmittauslaitos

Huoneistotietojärjestelmä mullistaa tulevaisuudessa sähköisen asuntokaupan, kun paperisten osakekirjojen siirtämistä ei enää tarvita. Huoneistotietojärjestelmä helpottaa myös muun muassa taloyhtiöiden, kiinteistönvälityksen, pankkien sekä julkishallinnon työtä. Koko yhteiskunnan tiedonsaanti paranee.

Mitä taloyhtiön pitää tehdä?

Uudet taloyhtiöt perustetaan nykyään jo täysin sähköisesti, ja niiden tiedot tulevat suoraan huoneistotietojärjestelmään. Huoneistoilla on alusta asti sähköinen omistajamerkintä.

Vanhat, ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt siirtyvät järjestelmään kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on osakeluettelon siirto. Tässä vaiheessa taloyhtiö ilmoittaa Maanmittauslaitokselle perustietoja yhtiöstä sekä osakeluettelon mukaiset omistajatiedot.

Osakeluettelo siirretään Maanmittauslaitoksen sähköisen osakeluettelon siirtopalvelun avulla. Osakeluettelon siirtopalvelu on suunnattu taloyhtiöille, joilla ei ole käytössään isännöintijärjestelmää.

Osakeluettelon voi siirtää isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja tai henkilö, jolle on annettu valtuutus. Palveluun kirjaudutaan osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolla.

Taloyhtiöillä on aikaa osakeluettelon siirtoon vuoden 2023 loppuun asti. Siirrosta pitää ilmoittaa osakkeenomistajille.

Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää

Isännöintijärjestelmän käyttäjien kannattaa tehdä osakeluettelon siirto vasta siinä vaiheessa, kun tiedonsiirto isännöintijärjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän välillä saadaan käyttöön.

Taloyhtiön tiedot voi siirtää isännöintijärjestelmästä siirtopalveluun, jossa tiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata sekä hyväksyä. Osakeluettelon siirron ja hyväksymisen jälkeen tietopalvelu huoneistotietojärjestelmästä isännöintijärjestelmään on mahdollista rajapintapalvelun avulla.

Kuva: Riku Nikkilä
Kuva: Riku Nikkilä

Mitä osakkeenomistajan pitää tehdä?

Osakeluettelon siirron jälkeen jokainen osakkeenomistaja hakee itse omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Tässä vaiheessa osakkeenomistaja toimittaa myös paperisen osakekirjansa Maanmittauslaitokselle. Jos osakekirja on pankissa lainan vakuutena, pankki voi hakea omistuksen rekisteröintiä osakkeenomistajan puolesta.

Omistuksen rekisteröintiin on aikaa 10 vuotta osakeluettelon siirrosta. Rekisteröinti on pakollista jo aiemmin, jos huoneisto vaihtaa omistajaa. Tällöin uusi omistaja hakee omistuksen rekisteröintiä.

Omistuksen rekisteröinnin jälkeen huoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, minkä jälkeen sille voidaan rekisteröidä panttauksia ja rajoituksia. Paperista osakekirjaa ei enää tarvita. Jatkossa omistus näkyy aina huoneistotietojärjestelmässä.

Lisätietoa huoneistotietojärjestelmästä:

Taloyhtiölle:

Osakkeenomistajalle:

Haluatko apua puhelimitse tai sähköpostitse?


Maanmittauslaitos
Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

48_P_149255_2.jpg
Taloyhtiön kunnossapito ja tulevaisuus - katso tallenne webinaarista
Tiistaina 16.11.2021 järjestettiin Taloyhtiön kunnossapito ja tulevaisuus -webinaari. Illan aikana asiantuntijat vastasivat päivän polttaviin kysymyksiin uudesta huoneistotietojärjestelmästä, kuultiin tapauksia suunnitelmallisen kunnossapidon merkityksestä varsinkin kosteusongelmien hoidossa ja lopuksi lakimies vastasi taloyhtiöiden toimintaan liittyviin kysymyksiin. Webinaariin tuli huima määrä kysymyksiä sekä ennakkoon että chatin kautta, joihin asiantuntijat vastailivat illan aikana. Tallenteen webinaarista pääset katsomaan alta.
kaksi ihmistä seisoo ikkunan edessä ja katsovat ulos. Ympärillä asunto remonttikunnossa
Kunnossapito- ja muutostyöilmoitus
Asunto-osakeyhtiölain 4. luvun 7 §:n mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai käyttämiseen.Käytännössä yleensä vain tavanomaiset tapetointi- ja maalaustyöt jäävät ko. säännöksen ulkopuolelle. Hallituksen tai isännöitsijän on annettava viipymättä tieto ilmoituksesta toiselle osakkeenomistajalle, jonka osakehuoneistoon tai sen käyttämiseen kunnossapitotyö voi vaikuttaa. Ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi riittää, että ilmoitus toimitetaan osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan osoitteeseen.Kunnossapitotyön suorittava osakkeenomistaja vastaa yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle ilmoituksen käsittelystä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kuluista.Ilmoituksessa on oltava tiedot, joiden perusteella voi arvioida, noudatetaanko kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa ja aiheutuuko kunnossapidosta vahinkoa tai haittaa. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa ehtoja työn toteuttamiselle, jos se on tarpeen vahingon tai haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi.On huomioitava, että toinen osakkeenomistaja tai taloyhtiö ei voi estää kunnossapito- tai muutostyötä ainoastaan remontin aikaisesta haitasta johtuen, vaan haitan on oltava tässä mielessä "pysyvää".
Ilmanvaihto.jpg
Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?
Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.
Kädessä suurennuslasi ja henkilö tutkii sillä sopimuspaperia
Onko taloyhtiössäsi tehty kunnossapitotarveselvitys?
Havaintojen mukaan vain pieni osa, arvioilta noin viidennes taloyhtiöstä, on teettänyt lain hengen mukaisen selvityksen. Laki velvoittaa kuitenkin taloyhtiöitä selvittämään, mitkä ovat ne kunnossapitotarpeet, jotka seuraavan viiden vuoden aikana aiheuttavat taloyhtiölle merkittäviä kustannuksia. Miten asia on hoidettu taloyhtiöissä?
201810_55118.jpg
Hallituksen kokouksia
As.oy Remontti-Mallinnus on Omataloyhtiö.fi:n kuvitteellinen taloyhtiö, jonka elämää ja remontointia pääset seuraamaan as.oy Remontti-Mallinnus -artikkelisarjassa. Artikkelisarjasta löytyy runsaasti tietoa taloyhtiön elämästä ja remontoinnista.
Sopimuksen teko
Taloyhtiön toimintakertomus
Suurin osa taloyhtiöistä voi noudattaa kirjanpitolain ja -asetuksen säätämiä helpotuksia pienille kirjanpitovelvollisille, mutta tästä huolimatta taloyhtiöiden tulee aina laatia toimintakertomus. Toimintakertomuksessa tulee olla tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jotka yleensä annetaan erillisellä vastikerahoituslaskelmalla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton