Jäsenen esteellisyys
Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.02.2025

Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskee
- hallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;
- sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;
- hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan tai
- sopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssa
Uuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Aiheeseen liittyvää

Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX

Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Älä anna sadeveden tunkeutua perustuksiin
Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.

Naapurin tupakointi?
Taloyhtiössämme neljällä asunnolla on yhtenäinen kattorakenne takapihan terasseilla. Terassi on koko asunnon levyinen, väliaita erottaa terassit toisistaan. Vain minun terassini on lasitettu ja naapureillani on avoterassit. Naapuri tupakoi seinän toisella puolella ja savu ajautuu katon kautta lasitetulle terassilleni.Kattoremontti on suunnitteilla loppukesällä 2015 ja samalla rakennetaan puuttuvat huoneistokohtaiset palokatkot. Kysyin palokatkoista yhtiökokouksessa ja sain sen käsityksen, että ne ulottuvat räystäälle saakka. Naapurin savujen pitäisi pysyä hänen terassillaan.Jos savuhaitta jatkuu, niin voinko vaatia taloyhtiöltä toimenpiteitä sen poistamiseksi?Minun terassillani on puiseen väliaitaan kiinnitetty rakennuslevyt ja yläosassa on lasit, joiden väleistä savu pääsee terassille. Voinko ja saanko itse tivistää terassiani esim. toisilla laseilla?

Joutuuko huolimattomuudesta vastuuseen isännöitsijä vai hallitus?
Taloyhtiön hallitus on sopinut hallituksen kokouksessa maaliskuussa 2020 isännöitsijän kanssa, että teemme huoltotyön pumppuhuoltoyhtiön kanssa, ja että isännöitsijä hoitaa tilauksen. Kun kysyttiin tilannetta syyskuussa 2021, niin isännöitsijä ei ollutkaan hoitanut asiaa.Kysymys kuuluu, kuka on vastuussa, jos pumput rikkoontuvat ja taloyhtiöön tulee vesivahinkoja? Onko taloyhtiön hallitus vastuussa, vaikka on sovittu isännöitsijän kanssa, että hän hoitaa toteutuksen, tai onko vastuu isännöinti yrityksellä, kun ovat jättäneet asian hoitamatta.