Katse taloyhtiön pihabudjettiin – ja miten projekti saadaan käyntiin

• Ovatko sisääntuloreitit kunnossa?
• Ovatko pihan pinnoitteet ehjät ja hulevedet hallinnassa?
• Ovatko istutukset hyväkuntoisia ja tuovatko ne viihtyisyyttä yhteisille alueille?
• Ovatko pihan toiminnot ja tilanjako tarkoituksenmukaisia?
• Onko kiinteistöön tulossa remontteja, joiden takia pihan rakenteita avataan?

Jos yhteistä piha-aluetta käytetään vain läpikulkuun, kodista poistumiseen ja sinne palaamiseen, saattaa olla aika uudistuksille.

Ennen toimeen ryhtymistä kannattaa selvittää asukkaiden toiveita. Sen lisäksi, että yhtiön hallitus saa näin ideoita toteutukseen, myös asukkaiden sitoutuminen yhteisten alueiden käyttöön ja kunnossapitoon kasvaa. Parhaassa tapauksessa yhteisöllisyys lisääntyy yhteisen tekemisen äärellä, asukkaat tutustuvat toisiinsa ja kiinnostus taloyhtiön asioihin kasvaa.

Piha kiinnostaa yleensä kaikkia asukkaita, joten siinä sivussa saattaa löytyä lisää kiinnostusta hallitustyöhönkin, johon joskus on haastavaa saada uusia jäseniä.

Asukaskysely ja kuntokartoitus auttavat rajaamaan projektia. Projektin etenemistä helpottaa, jos toiveet on kartoitettu jo ennalta ja uudistusta kaipaavat kohteet ja tavoitteet on täsmällisesti määritelty.

Jos taloyhtiössä on isoja remonttitarpeita, harkitaan korjausten ja uudistusten tarvetta ja toteutusjärjestystä tarkkaan. Synergiaa ja säästöä voi syntyä muun muassa siitä, että pihan korjaukset yhdistetään muiden remonttien takia auki kaivettavaan pihaan.

Korjauksia voi myös jyvittää eri vuosille. Silloin on tärkeää suunnitella sellainen työjärjestys, jossa ensimmäiset vaiheet tukevat toisia eikä moneen kertaan tekemistä tarvita.

Täsmällistä budjettia ei heti tarvita, mutta suunnittelun pohjana on hyvä olla näkemys työn laajuudesta ja tarvittavan rahoituksen suuruusluokasta. Jos taloyhtiössä ei ole omaa viheralueosaamista, voi olla vaikea hahmottaa, mikä on pientä ja mikä isompaa uudistamista.

Tässä kolme esimerkkiä havainnollistamaan erikokoisia projekteja:

Kun pihan perusrakenne ja toiminnallisuus ovat kunnossa, mutta pihaan toivotaan viihtyisyyttä, selvitään usein yksityiskohtien parantamisella. Esimerkiksi sisääntulon tai oleskelualueen istutusten uudistaminen voivat pienehkölläkin panostuksella muuttaa pihan ilmettä edukseen.

Rajatun alueen istutusten suunnittelu saattaa onnistua jo neuvontakäynnin aikana tai sen päälle muutaman tunnin lisätyöllä. Jos esimerkiksi istutukset ovat ränsistyneet, paikalleen sopimattomat tai puuttuvat kokonaan, suunnitteluprosessi voi olla kevyt ja silti toimiva.

Hieman isompaa panostusta tarvitaan, jos jokin pihan osa-alue vaatii perusteellisempaa huomiota. Esimerkiksi viherurakoinnin tarjouspyyntöjä varten voidaan tarvita tarkempia suunnitelmia. Kirjallisen suunnitelman avulla pihan tarvitsemat toimenpiteet määritellään tarkasti, jolloin lähtökohta tarjouspyyntöjen pyytämiseen on selkeämpi. Näin saadut tarjoukset ovat vertailukelpoisia ja suunnitelma toimii samalla myös toteutuksen ohjeena.

Kirjallista suunnitelmaa tarvitaan esimerkiksi piha-alueen toimintojen muutokseen, kuten leikki- tai oleskelualueiden rakentamiseen tai ongelmakohtien korjaustarpeisiin. Tällaisia ongelmakohtia voivat olla muun muassa hulevesien kertyminen kulkuväylille tai pihan pinnoitteiden epätasaisuus tai mureneminen.

Myös pihan muuten toimivan, mutta ikääntyneen kasvillisuuden hoitotoimenpiteitä varten saatetaan tarvita ulkopuolista näkemystä ja aikataulutusta. Kasvillisuuden vaatimat hoitotyöt voidaan kirjata työvaiheittain ja aikatauluttaa ohjeeksi huoltoyhtiölle, talkooväelle tai ulkopuoliselle urakoitsijalle. Pihan hoito-ohjeiden laadintaa varten pihan kasvillisuus aina kartoitetaan ja sen kunto arvioidaan. Kirjallisten ohjeiden mukaan myös pihan hoitotyöt on helpompi kilpailuttaa.

Kun pihan toiminnallisuus ei enää vastaa käyttäjien tarpeita tai suurimmassa osassa pihan pinnoissa tai kasvillisuudessa on aika tehnyt tehtävänsä, kannattaa harkita pihan peruskunnostusta.

Vaadittavan suunnittelutyön laajuus vaihtelee tapauskohtaisesti. Pelkkien pinnoitteiden ja istutusten uusimisen suunnittelu vanhoille paikoille on melko suoraviivaista. Eri toimintojen uudelleenjärjestely sekä mitoitus on jo laajempaa suunnittelua vaativaa.

Laaja suunnittelu vaatii taloyhtiön osakkailta ja hallitukselta sitoutuneisuutta. Myös vaihtoehtojen punnitsemiseen ja päätöksentekoon on syytä varata runsaasti aikaa. Mitä pidemmälle suunnittelun tavoitteista on taloyhtiössä sovittu ennalta, sitä sujuvammin suunnittelukin sujuu.

Ennen laajempaan suunnitteluun ryhtymistä asukaskysely on suositeltava tapa jäsentää ja haarukoida taloyhtiön sisällä olevia, usein hyvin moninaisia toiveita. On tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi. Kyselyn lisäksi suunnittelijan konsultointikäynti auttaa konkretisoimaan projektin mahdollisuuksia.

Pihasuunnittelijan ohella pihan laajemmassa suunnittelussa on mahdollisesti lisäksi konsultoitava muitakin ammattilaisia, kuten esimerkiksi arboristia ja hulevesi- tai rakennesuunnittelijaa.

Asukkaiden toivekartoituksen ja pihan kuntokartoituksen jälkeen on aika päättää uudistuksen suuruusluokka ja aikataulut. Huolella tehty tilannekartoitus selkeyttää uudistuksen tavoitteet ja virtaviivaistaa niin suunnittelu- kuin toteutusvaihettakin ja säästää osaltaan yllättäviltä, ylimääräisiltä kustannuksilta.

Asukkaiden sitoutumista ja hyväksyntää voi lisätä tiedottamalla suunnitelmien etenemisestä. Kaikkia toiveita ei yleensä voida toteuttaa, joten tuskaa helpottaa, jos asukkaat ymmärtävät, miksi on valittu mitkäkin ratkaisut. Kun asukkaat pysyvät ajan tasalla uudistuksissa ja kokevat tulleensa kuulluiksi, lisääntyy ymmärrys projektin luonteesta ja remontin aikaisen epäjärjestyksen ja keskeneräisyyden sieto kasvaa.

Teksti: Muhevainen Oy, Tuuli Järvinen ja Sanna Numminen

Kuvat: iStock