Mistä tietää, että on putkiremontin aika?

Järjestimme 29.9. Taloyhtiön putkiremontti -webinaarin, jossa kävimme läpi asiantuntijoiden johdolla linjasaneeraushankkeen suunnittelua sekä mitä urakan toteutuksessa on otettava huomioon.

Tallenteen webinaarista pääset katsomaan alta.

Webinaarin ohjelma:

• Mitä kaikkea putkiremontissa kannattaa tehdä? Perttu Havulehto, Uponor Suomi Oy ja Harri Liukku, ABB Oy
• Miksi keittiöremontti kannattaa putkiremontin yhteydessä? Marinka Hollming-Pietarinen, Electrolux Oy ja Jari Savolainen, Keittiömaailma
• Putkiremontillako energiansäästöä? Merja Lindell, Verto ja Ali Aaltonen, Vallox Oy

Putkiremontin tarve harvoin “ilmestyy yhdessä yössä”. Taloyhtiössä tilanne kypsyy yleensä putkiston iän, materiaalien ja vuosien aikana kertyneiden oireiden kautta. Monessa kiinteistössä käyttövesiputkistojen ja valurautaviemärien keskimääräinen käyttöikä asettuu karkeasti 40–50 vuoden haarukkaan, ja putkistojen kuntotutkimus nousee ajankohtaiseksi, kun ikää on noin 35–40 vuotta. Ikä ei silti yksin ratkaise, koska olosuhteet, materiaalit ja aiemmat korjaukset vaikuttavat siihen, miten putket ovat todellisuudessa kestäneet.

Arjessa putkiremontin lähestymisestä kertovat usein toistuvat vuodot ja korjauskierre: samaan nousuun tai linjaan liittyvät vuotohavainnot, tihkuvuodot ja paikkausten lisääntyminen. Myös viemäröinnin ongelmat, kuten toistuvat tukokset ja viemärin vetoon liittyvät muutokset, ovat tyypillisiä hälytysmerkkejä. Jos taloyhtiössä on jo tehty laajoja märkätilaremontteja eri aikaan ja eri tavoilla, kokonaisuuden hallinta vaikeutuu ja riskit kasvavat, koska tekniikka ja vedeneristykset eivät välttämättä muodostu yhtenäiseksi ja dokumentoiduksi kokonaisuudeksi.

Hallituksen kannattaa ajatella asiaa ennakoinnin kautta: asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä. Kun putkiston kunto alkaa mietityttää, tieto ja suunnitelma ovat käytännön työkaluja vastuunkannon tueksi.

Putkiremonttia ei kannata käynnistää mutulla. Ensimmäinen järkevä askel on putkistojen kuntotutkimus, jonka perusteella saadaan näkyviin korjaustarve, kiireellisyys ja vaihtoehtoiset toteutustavat. Kuntotutkimus on myös se kohta, jossa “putkiremontti vai vielä hallittu korjaaminen” muuttuu mielipiteestä perustelluksi päätelmäksi. Rakennustiedon KH-aineistoon pohjautuvissa ohjeissa todetaan, että kuntotutkimus on ajankohtaista tehdä tyypillisesti putkistojen iän ollessa 35–40 vuotta, ja että toistuvat vuodot viittaavat käyttöiän loppupään lähestymiseen.

Kun kuntotieto on kasassa, seuraava vaihe on hankesuunnittelu. Hankesuunnitelmassa määritellään työn laajuus, tavoitteet ja toteutustapa sekä haarukoidaan kustannus- ja aikatauluraami. Samalla tunnistetaan, mitkä päätökset kuuluvat yhtiökokoukselle ja mitä voidaan valmistella hallituksen ja isännöinnin johdolla. Kiinteistöliitto korostaa, että kuntotutkimusten perusteella ajankohtaisen linjasaneerauksen kanssa on viisasta lähteä liikkeelle juuri hankesuunnitelmasta, koska sen avulla voidaan kartoittaa vaihtoehtoja ja asettaa hanke alusta asti toimiville raiteille.

Tarkistuslista hallitukselle:
• Kuinka vanhat käyttövesi- ja viemärilinjat ovat ja mitä materiaaleja talossa on?
• Montako vuotoa tai merkittävää korjausta linjoihin on osunut viime vuosille?
• Onko putkista kuntotutkimus ja onko sen johtopäätökset päivitetty?
• Onko taloyhtiöllä pitkän tähtäimen suunnitelmassa (PTS) selkeä polku linjasaneeraukseen?
• Onko osakkaille kerrottu aikataulun ja asumishaitan suuruusluokka ajoissa?