Näin teidänkin taloyhtiöstänne saadaan energiapihi - kuuntele KIVIJALKA-podcast

Energiaremontti on kuuma aihe tällä hetkellä ja monet taloyhtiöt miettivätkin sen toteuttamista. Mutta millainen on onnistunut energiaremontti? Miten remontin onnistumista voidaan mitata? Kuinka paljon säästöjä voidaan saada ja mikä on remontin takaisinmaksuaika? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaus tässä Kivijalka-podcastin jaksossa, joka tehtiin yhteistyössä HSY:n Ilmastoinfon kanssa.

Parasta energiaeksperttikurssissa on kansantajuinen tieto ja konkreettiset esimerkit elävästä elämästä. Tätä mieltä ovat ainakin kurssin käyneet Kalle Savolainen ja Cary Kilpinen. Savolaisen taloyhtiössä on kurssin oppeja otettu jo käyttöön. Taloyhtiön kaukolämmön kulutus on laskenut 60 prosenttia, ja asumisen hiilijalanjälki on jopa puolittunut.

Oma pienaurinkovoimala on vaivaton tapa tuottaa osa taloyhtiössä tarvittavasta sähköstä. Itse tuotettu sähkö pienentää ostosähkön tarvetta, eikä siitä tarvitse maksaa siirtohintaa eikä veroja. Lisäksi omat aurinkopaneelit tuottavat sähköä vuosikymmenien ajan. Ympäristölle ystävällisen aurinkoenergian käyttö on myös ekoteko, sillä se vähentää tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita, jotka aiheuttavat ilmakehään haitallisia hiilidioksidipäästöjä.Tällä ajatuksella kahteen helsinkiläiseen taloyhtiöön asennettiin aurinkopaneelit. Hallitusten puheenjohtajat kertovat nyt kokemuksistaan, miten prosessi eteni ja mitkä tekijät vaikuttivat aurinkopaneelien hankintaan. Onko aurinkopaneelien asentamisesta ollut hyötyä taloyhtiölle?

ABB-Welcome-tuotteilla voit helposti toteuttaa juuri sopivan ovipuhelinjärjestelmän lisätoimintoineen kaikkiin kohteisiin. Laajan tuotevalikoiman ja modulaarisen rakenteen ansiosta jokaiseen rakennukseen löytyy oikeat tuotteet.Olipa kyse pari-, rivi-, kerrostalosta tai erityistä turvallisuutta vaativasta kohteesta, saneerauskohteesta tai uudisrakennuksesta, ABB-Welcome on hyvä ratkaisu. Ovipuhelimen 2-johdinväylän ansiosta asennustyö ja käyttöönotto on vaivatonta.Rakenna sopivat tuotteet moduuleistaModuuleista koottavat ulkoyksiköt helpottavat juuri oikean ratkaisun löytämistä erilaisiin kohteisiin. Valituilla tuotteilla voidaan lisätä haluttuja ominaisuuksia järjestelmään.Valmiiksi kootut tuotteet on helppo valintaTuotevalikoimasta löytyy myös valmiiksi kootut ulkoyksiköt. Sisäyksiköt ovat myös aina valmiiksi koottuja. Tuotteet on helppo asentaa, ja niiden käyttöönotto on yksinkertaista. Tuotevalikoimasta löytyy sopiva ratkaisu joka kohteeseen.

Taloyhtiössämme vastikeperuste perustuu löyhästi asuntojen pinta-aloihin. Kaikissa muissa asunnoissa paitsi yhdessä vastikeperusteena oleva pinta-ala on suurempi kuin asunnon oikea pinta-ala. Esim. allekirjoittaneen asunnossa vastikeperuste on 72 neliöä, ja oikea pinta-ala noin 61. Virallista pinta-alamittausta talossa ei ole tehty, mutta muillakin vastikeperusteen ja oikean pinta-alan suhde on samansuuntainen.Tämä yksi yleisestä kaavasta poikkeava asunto on talon alkuperäisen rakennuttajan omaan käyttöön suunniteltu. Siellä vastikeperuste on 68 neliöä ja oikea pinta-ala noin 80 neliöä. Muutenkin asunto on paremmin varusteltu kuin muut, siellä on mm. kaksi vessaa, kodinhoitohuone ja sauna. Muilla vain vessa ja suihku. Taloyhtiö on vanha (50-luvulta) ja rakennuttaja nähtävästi osasi vetää kotiinpäin.Vastikeperusteiden epäkohta närästää taloyhtiössä aina säännöllisin väliajoin. Nyt tulossa on viemäriremontti, ja asia on taas pinnalla. Tämän yhden asunnon nykyinen omistaja tuntuisi saavan taas merkittävää hyötyä muiden kustannuksella, hänellä kun on moninkertaisesti putkituksia ja kosteuseristettäviä tiloja kuin muilla, ja silti hän maksaisi remontista vähemmän kuin muut.Onko mielestänne asiassa aihetta lähteä ajamaan vastikeperusteen kohtuullistamista? Voidaanko kohtuullistamisen yhteydessä mitata kaikkien asuntojen todelliset pinta-alat ja ottaa ne uudeksi vastikeperusteeksi? Voidaanko uutta kohtuullistettua vastikeperustetta käyttää voimaantulonsa jälkeen ennen asian vireillepanoa aloitettujen, mutta ei vielä maksettujen remonttien rahoituksen jaossa?

Asunto-osakeyhtiöllämme on yhteispesula kahden muun taloyhtiön kanssa. Kaksi taloista on omistajaosakkailla, yksi on kunnan vuokratalo. Pesula sijitsee läheisessä, osakkaiden omistamassa taloyhtiössä. Sopimus on solmittu vuonna 1981. Arvioidut kustannukset jaetaan yhtiöiden asuntoneliöiden suhteessa.Taloyhtiömme hallituksen mielestä kustannukset ovat kohtuuttoman suuret, koska pesulaa käyttää vain muutama taloyhtiömme osakas. Huoltoyhtiö, joka on määrätty sopimuksessa ratkaisemaan erimielielisyydet, on lopettanut toimintansa jo yli kymmenen vuotta sitten. Onko mahdollista purkaa sopimus yhteisellä päätöksellä?Voiko yhtiö, jonka omistamissa tiloissa pesula sijaitsee, pakottaa toiset osakkaiksi vedoten siihen, ettei sopimusta voida purkaa? voiko tilojen käyttötarkoitusta muuttaa hakemalla kunnan rakennuslautakunnalta lupaa?