• Etusivu
  • Osakas

Onko taloyhtiössäsi tehty kunnossapitotarveselvitys?

Listaus taloyhtiön hallitukselle kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.01.2025
taloyhtiön-kuntotarkastus-1920x1080

Kuntoarvion toteuttaminen vaatii useamman alan ammattilaisen työpanosta: rakennustekniikan osaajaa, LVI- sekä sähkötekniikan tuntijoita.

Havaintojen mukaan vain pieni osa, arvioilta noin viidennes taloyhtiöstä, on teettänyt lain hengen mukaisen selvityksen. Laki velvoittaa kuitenkin taloyhtiöitä selvittämään, mitkä ovat ne kunnossapitotarpeet, jotka seuraavan viiden vuoden aikana aiheuttavat taloyhtiölle merkittäviä kustannuksia. Miten asia on hoidettu taloyhtiöissä?

Kunnossapito ei lopu koskaan

– Rakennuksen kunnossapito ei lopu koskaan. Näin sanoo entinen asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Vertailukohtana Vapaavuori nostaa esille ruotsalaiset vastaavat lukemat. Ruotsissa 60 % volyymistä on korjaus- ja 40 % uudisrakentamista. Tämä on se malli, johon Suomessakin ollaan menossa.

– Korjattavaa on nyt ja vielä pitkään tulevaisuudessa. On toissijaista puhua siitä, onko suoritettavien putkiremonttien määrä lähivuosina nelin- tai kuusinkertainen, sillä suunta on joka tapauksessa selvä. Remonttien määrä lisääntyy merkittävästi. Aikoinaan asunto-osakeyhtiölain uudistuksen tarkoituksena oli kannustaa taloyhtiöitä suunnitelmallisuuteen ja huolenpitoon sekä ennen kaikkea turvata osakkaiden asema, Vapaavuori pohtii.

Korjausrakentamisen ohjaus kehittyy totuttuun tapaan. Ensin annetaan suosituksia ja vasta sitten määräyksiä. Vapaavuori kehottaa tässä yhteydessä taloyhtiöitä toimimaan rohkeasti esimerkkeinä, sillä muut seuraavat suunnannäyttäjien perässä.

<p data-block-key="r8iyh">Kuntoarviossa tarkastellaan kerralla useita kohteita, esimerkiksi julkisivun, perustusten sekä katon kuntoa.</p>
Kuntoarviossa tarkastellaan kerralla useita kohteita, esimerkiksi julkisivun, perustusten sekä katon kuntoa.

Mitä laki sanoo kunnossapitotarpeen selvityksistä?

Taloyhtiön hallitukselle on laissa asetettu velvollisuus laatia taloyhtiölle pitkäaikaisempi korjaussuunnitelma. Lain mukaan taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa on käsiteltävä hallituksen kirjallinen selvitys seuraavan viiden vuoden aikana tehtävistä merkittävästi asuinkustannuksiin vaikuttavista kunnossapitotarpeista.

Laki ei kuitenkaan määrittele sitä, mikä on oikea tapa laatia selvitys kunnossapitotarpeesta.

– Suomi on täynnä erilaisia rakennuksia, näillä rakennuksilla on erilaisia omistajia ja omistajilla on oikeus määritellä omat tarpeensa. Lainsäätäjän kannalta on vaikeaa määritellä oikeaa tapaa kunnossapitotarveselvitykselle, kun kohteet ovat toisistaan poikkeavia.

– Toisaalta merkittävää on ihmisten vaatimusten kasvaminen. Tässä kohtaa kunnossapitotarveselvityksen merkitys korostuu.

– Asunto-osakkeiden arvoa ei tulevaisuudessa määritellä vain postinumeron perusteella, vaan rakennuksen kunto määrää aikaisempaa vahvemmin asuntojen arvon. Tärkeintä on se, mitä rakennuksessa on tehty ja mitä tullaan tekemään, ja nämä asiat on pystyttävä dokumentoimaan, Vapaavuori toteaa.

Info

Info

Taloyhtiön kunnossapidon sanasto:

PTS = pitkän tähtäimen suunnitelmaa. PTS on asiakirja, jossa suunnitellaan taloyhtiön tulevat kunnossapitotoimenpiteet ja remontit seuraavan 10 vuoden ajalle.

Kunnossapitotarveselvitys = asiakirja, jossa kartoitetaan ja arvioidaan kiinteistön tai rakennuksen kunnossapitotarpeet.

Kuntoarvio = asiantuntijan tekemä arviointi rakennuksen tai kiinteistön kunnosta. Se tulee laatia julkaistujen ohjeiden ja KH-korttien mukaisesti.

Kuntotutkimus = on ikään kuin kuntoarvion jatkotoimenpide. Kuntotutkimus tarkoittaa systemaattista ja perusteellista selvitystä rakennuksen tai kiinteistön kunnon arvioimiseksi. Se sisältää erilaisia menetelmiä ja tutkimuksia, joilla kartoitetaan rakennuksen rakenteiden, järjestelmien ja pintamateriaalien kuntoa.

Mitä suunnitelmallinen kunnossapito on?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan velvollisuus kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta huolehtimisesta on yhtiön hallituksella. Kiinteistön ylläpito alkaa käyttöönotosta, ja ensimmäinen merkittävä tarkastus tehdään 10 vuotta rakentamisen jälkeen rakennuttajan vastuun umpeutuessa.

Tästä eteenpäin on hyvän käytännön mukaista toteuttaa laajempia katselmuksia viiden vuoden sykleissä.

– Kunnossapidon kannalta ongelma on ajankohtainen vanhan, olemassa olevan rakennuskannan osalta. Suomi on täynnä taloyhtiöitä, joissa vastaavaa suunnitelmallisuutta ei ole ylläpidetty.

– Nyt, kun kunnossapitoselvityksiä tehdään ja korjattavaa löytyy, voi olla syytä pohtia, miten katastrofaalinen tilanne on. Harvoin on kuitenkaan liian myöhäistä. Tärkeintä on selvittää ongelmat ja tehdä kiireelliset toimenpiteet, mutta ennen kaikkea selvittää kokonaistilanne ja priorisoida hankkeet.

– Tästä on taloyhtiöiden osalta kyse. Suurimmat virheet tehdään siinä, kun päättään toteuttaa hankkeita, joilla ei oikeastaan saavuteta mitään. Tästä koituu kustannuksia, jotka ovat osakkaiden kannalta täysin turhia. Olipa kyseessä sitten minkälainen taloyhtiö tahansa, apua löytyy. Sitä tarvitsee vain hakea, yksikönjohtaja Jari Lemponen Raksystems Anticimexilta kertoo.

Info

Info

Kunnossapitoselvityksessä on esitettävä kaikki yhtiön kunnossapidon tarpeet, joilla on olennaista vaikutusta osakehuoneistojen käyttöön sekä käyttökustannuksiin. Selvitys tulee tehdä viiden vuoden ajanjaksolle kerrallaan.

ylhäältä kuvatussa maisemassa autoja tiellä ja paljon kerrostaloja taustalla

Suunnitelmallinen kiinteistönpito tuo jopa 30 %:n säästöt kunnossapitokustannuksiin

Korjaaminen on kallista. Tämä tiedostetaan yleisesti. Se, tiedostetaanko turhien korjaushankkeiden kustannukset, voidaan kyseenalaistaa.

Merkittäviä suunnitelmallisuudesta saatavia etuja ovat saavutettavat säästöt. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon myötä rakenneosien osalta päästään tavoiteltuihin käyttöikiin, ja suoritettavat korjaushankkeet voidaan toteuttaa kustannuksiltaan optimaalisesti.

Näin saadaan aikaan kustannussäästöjä, ja asukkaiden kokema häiriö korjaushankkeiden aikana jää merkittävästi pienemmäksi kuin silloin, jos vastaavat korjaukset toteutetaan yksittäisinä hankkeina.

– Suunnitelmallisen kunnossapidon kulmakivenä on nykytilan selvittäminen ja tähän on syytä panostaa. Kuntoarvion takaisinmaksuaika alittaa kaikki yleisesti käytetyt mittarit ja on näin ollen erittäin kustannustehokas ratkaisu. Ja mikä tärkeintä, kuntoarvio antaa tietoa siitä, mikä on taloyhtiön tämän hetkinen rakennustekninen tila. Arvion perusteella todettuja epäkohtia voidaan edelleen tarkentaa erilaisin kuntotutkimuksin, Lemponen toteaa.

Kunnossapitoselvityksen tekeminen

Taloyhtiön kunnossapitoselvitys on tärkeä asiakirja, joka auttaa hallitsemaan kiinteistön kunnossapitoa ja varautumaan tuleviin remontteihin. Kunnossapitoselvityksen laatiminen kuuluu taloyhtiön hallituksen vastuulle, ja sen tulee noudattaa suomalaisen taloyhtiölain (Yhtiölaki, 1599/2009) puitteita. Seuraavassa on vaiheittainen ohje kunnossapitoselvityksen laatimiseen:

Kunnossapitoselvityksen tarpeen arviointi

Säännöllinen tarkastelu: Kunnossapitoselvitys tulee laatia vuosittain.

Yhtiökokouksessa käsittely: Taloyhtiön hallituksen tulee esittää kunnossapitoselvitys yhtiökokoukselle.

Tietojen kerääminen

Kiinteistön tekninen selvitys: Kerää tietoa taloyhtiön rakennusosista, -järjestelmistä ja -laitteista. Tähän kuuluu muun muassa:

  • Rakennuksen ikä ja kunto
  • Tehdyt remontit ja niiden aikataulut
  • Tulevat korjaustarpeet

Asiantuntijakäynnit: Tarvittaessa voidaan tilata asiantuntijoita, kuten rakennusinsinöörejä tai -tarkastajia, arvioimaan kiinteistön kuntoa. Lain mukainen kunnossapitoselvitys perustuu aina hallituksen sen hetkiseen parhaaseen tietämykseen.

Kunnossapitotarpeiden arviointi

Lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeet: Laadi erittely kunnossapitotoimenpiteistä, jotka on tarpeen toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä sisältää:

  • Välittömät toimenpiteet (esim. vesivahingot, putkistovuodot)
  • Suunnitellut remontit (esim. kattoremontti, julkisivujen kunnostus)

Taloudellinen arviointi

Budjetointi: Arvioi kunnossapitotoimenpiteiden kustannukset ja laadi budjetti näiden toteuttamiseksi.

Rahoitus: Pohdi, miten kunnossapitotoimenpiteet rahoitetaan (esim. yhtiön varat, lainat).

Selvityksen laatiminen

Kirjallinen raportti: Laadi kirjallinen kunnossapitoselvitys, joka voidaan laatia hallituksen toimesta tai yhteistyössä isännöitsijän kanssa. Kunnossapitoselvitys sisältää seuraavat osat:

  • Johdanto ja taustatiedot
  • Kiinteistön nykytila ja aikaisemmat toimenpiteet
  • Ehdotetut kunnossapitotoimenpiteet aikarajoineen
  • Taloudellinen arviointi ja rahoitusmahdollisuudet

Hyväksyntä yhtiökokouksessa

Esittely yhtiökokouksessa: Kunnossapitoselvitys tulee esittää taloyhtiön yhtiökokoukselle, jossa hallitus voi esittää suosituksia toimenpiteistä.

Päätöksenteko: Yhtiökokous tekee päätöksiä kunnossapitotoimenpiteiden toteuttamisesta ja rahoituksesta.

Seuranta ja päivitys

Jatkuva seuranta: Kunnossapitoselvitystä tulee päivittää säännöllisesti ottaen huomioon tehdyt toimenpiteet ja kiinteistön muuttuva kunto.

Huomioitavaa

Kunnossapitoselvityksen laatiminen ei ole vain muodollisuus, vaan se on tärkeä osa taloyhtiön pitkäjänteistä suunnittelua ja varautumista. Hyvä kunnossapitoselvitys voi parantaa kiinteistön arvoa ja asukkaiden tyytyväisyyttä.

Tämä prosessi auttaa taloyhtiötä hallitsemaan kunnossapitoa tehokkaasti ja varautumaan tuleviin haasteisiin lain edellyttämällä tavalla.

Osakas
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Talous osana kiinteistöstrategiaa
Kiinteistöstrategia on asumisen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa ensin määritellään tavoitteet ja sen jälkeen keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Kiinteistöstrategia on hyvä laatia sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille.Strategia voi olla muistion muotoon kirjoitettu selvitys, jossa on ensin taloyhtiön nykytilan kartoitus, sen jälkeen mahdollisesti heti suoritettavat toimenpiteet ja lopuksi visio noin 5-10 vuoden päähän, millainen taloyhtiö silloin on. Toimenpiteiden ja toteutettavien suunnitelmien yhteyteen on hyvä laittaa myös keinot, joilla haluttuun lopputulokseen päästään.Lopuksi kiinteistöstrategia käsitellään ja hyväksytetään yhtiökokouksessa, minkä jälkeen se on ohjeena hallituksen ja isännöitsijän työskentelylle. Vaikka kiinteistöstrategia on hyväksytetty yhtiökokouksessa, on siihen liittyvät päätökset tehtävä silti asiallisesti yhtiön normaalien päätöksentekoperiaatteiden mukaan.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Korvausvastuut taloyhtiöissä – mitä osakkaan ja hallituksen on hyvä tietää?
Hallituksen jäsenen korvausvastuuAsunto-osakeyhtiölain 24-luku käsittelee vahingonkorvausvastuuta sekä siihen liittyviä menettelytapoja. Luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsen ja isännöitsijä on velvollinen korvamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut yhtiölle rikkomalla tahallisesti tai huolimattomuudesta uuden lain 1-luvun 11 §:ssä säädettyä huolellisuusvelvoitetta. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää siten tuottamusta, ts. huolimattomuutta tehtäviensä hoidossa tai niiden laiminlyöntiä.Hallituksen jäsen ja isännöitsijä on lisäksi velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tahallisesti tai tuottamuksesta toimessaan aiheuttaa yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle toimimalla uuden asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti.Hallituksen jäsenen korvausvastuu voi syntyä hyvin erilaisista toimista ja laiminlyönneistä. Eräs esimerkki on seuraava korkeimman oikeuden tuomio:KKO:2007:62 Asunto-osakeyhtiön rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareenpudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty.Hallituksen vahingonkorvausvastuu on ensisijassa kollektiivivastuuta. Hallitusta käsitellään taloyhtiön orgaanina, jolloin vastuu päätöksistä koskee kaikkia hallituksen jäseniä. Vastuu voi kuitenkin olla myös henkilökohtaista, jos hallituksen jäsenellä on erityistehtäviä hallituksen päätöksen tai sopimuksen nojalla. Vastuuta saattaa lisätä myös jäsenen jotain alaa koskevan erityisasiantuntemus.Hallituksen jäsen voi vapautua korvausvastuusta äänestämällä korvausperusteena olevaa päätöstä vastaan. Eriävä mielipide on syytä kirjauttaa hallituksen pöytäkirjaan.Jos vahingonkorvauksen perusteena on yhtiöjärjestyksen vastainen menettely tai asunto-osakeyhtiölain rikkominen muulla tavoin kuin toimimalla vastoin lain 1-luvussa tarkoitettuja toiminnan keskeisiä periaatteita, on vahingonaiheuttajan näytettävä toimineensa huolellisesti välttyäkseen korvausvastuulta (uusi asunto-osakeyhtiölaki 24-luku 1 §:n 3. mom.). Tässä tapauksessa sovelletaan ns. käännettyä todistustaakkaa.Vahingonkorvausvelvollisuus tarkoittaa, että korvausvelvollisen tulee korvata kaiken aiheuttamansa vahingon. Koska täyden korvauksen periaate saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan korvausta sovitella. Sovittelu on kuitenkin poikkeus pääperiaatteesta, joten sen käyttäminen riippuu kussakin tapauksessa erikseen vallinneista olosuhteista ja tapaukseen muutoin liittyvistä seikoista. Myös vahingonaiheuttajan ja vahinkoa kärsineen asema ja olosuhteet otetaan huomioon.
mies kuuntelee stetoskoopilla pientä leikkitaloa kädessään
Suunnitelmallisuus osaksi kiinteistön kunnossapitoa
Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaarin keskustelu
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari
Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.
20123_30194.jpg
PTS: Suunnitelmallisuus osaksi korjausrakentamista
Lähtökohtana korjaushankkeiden suunnittelussa on mahdollinen akuutti tarve tai sitten ennakoiva korjaustoimenpide. Korjaushankkeesta riippuen voi korjaustarve perustua rakenneosan tekniseen, taloudelliseen, toiminnalliseen tai visuaaliseen vanhenemiseen.Jos tarve on todettu riittävän varhaisessa vaiheessa, on syytä ottaa pohdittavaksi, mitä muuta kannattaa samalla tehdä. Taloyhtiön päättäjien olisikin oltava tältä osin valveutuneita ja pohdittava saman tien remontin järkevä kokonaisuus, mikä on viime kädessä kuitenkin osakkaan ja asukkaan etu pitkällä tähtäimellä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton