• Etusivu
  • Palvelut

Ovatko suomalaisnuoret tyytyväisiä asumiseensa?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 03.03.2021
20213_68971.jpg

Nuorisoasuntoliitto ry:n teettämän kyselytutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää 18-29-vuotiaiden nuorten asemaa asuntomarkkinoilla, nuorten asumismuotoja ja tyytyväisyyttä asumisen tapoihin ja tasoon. Samalla on kartoitettu myös asumiseen liittyviä tavoitteita, toiveita, ongelmia ja mielipiteitä, jotta nuorten asumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa.

Ympäristöministeriön ja Nuorisoasuntoliitto ry:n (NAL) 2.3.2021 julkistaman kyselytutkimuksen tulosten perusteella suomalaisnuoret ovat keskimäärin tyytyväisiä asumisoloihinsa ja selviävät asumiseen liittyvistä kuluistaan pääosin hyvin. Oman asunnon löytäminen on kuitenkin monille nuorille vaikeaa, ja asumisen korkeat kulut edellyttävät esimerkiksi työntekoa opiskelujen ohella.

Tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret ovat keskimäärin tyytyväisiä asumiseensa. Kova kilpailu asunnoista ja korkea vuokrataso saavat kuitenkin nuoret tinkimään muusta elintasostaan.

– Kyselytutkimuksen tulosten perusteella nuorten halu elää yksilöllistä ja itsenäistä elämää on kasvanut entisestään. Vanhempien luota pois muuttaminen mahdollisimman aikaisin on yhä useamman toiveissa, mutta samalla halu kimppa-asumiseen on vähentynyt selvästi. Se aiheuttaa nuorille haasteita erityisesti alueilla, joilla asumisen hinta on kovin korkea, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tuula Tiainen.
20213_68972.jpg

Pyrkimyksenä edistää nuorten toiveiden mukaista asumista

Nyt tehty kyselytutkimus jatkaa 90- ja 2000-luvuilla tehtyjen tutkimusten sarjaa. Nuorten asumiseen liittyviä suunnitelmia, asenteita ja ongelmia on selvitetty 2000-luvulla kolme kertaa ja 90-luvulla kaksi kertaa. Säännöllisesti toistuvat selvitykset auttavat arvioimaan muutoksia, joita nuorten asuinoloissa ja asumiseen liittyvissä toiveissa ja tavoitteissa on tapahtunut.

– Ympäristöministeriön tehtävänä on toteuttaa valtion asuntopolitiikkaa. Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme edistämään nuorten omien toiveiden mukaista ja hyvälaatuista asumista. Siksi on tärkeää seurata asumisessa ja asumistoiveissa tapahtuvia muutoksia, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

20213_68973.jpg

Vuokralla asuminen lisääntyy

Edellisen kyselytutkimuksen jälkeen kerrostaloissa – erityisesti kerrostaloyksiöissä – asuvien nuorten osuus on kasvanut, ja lapsiperheitä on nuorten joukossa entistäkin vähemmän. Perheen perustamista lykätään yhä pidemmälle, mutta asumistilanteella ei koettu olevan siihen yhtä suurta vaikutusta kuin mitä aiemmin tehdyillä tutkimuskierroksilla on havaittu.

Kerrostaloasumisen lisääntymisestä huolimatta omakotitaloa pidetään yhä myös nuorten keskuudessa mieluisimpana asumisvaihtoehtona, vaikka sen osuus onkin laskenut vuodesta 2005 alkaen (79 % > 59 %). Nuoret ovat myös hyvin omistusasumiseen suuntautuneita: kaksi kolmesta kertoo aikeista oman asunnon ostoon.

Samaan aikaan kyselyn tulokset kertovat kuitenkin omistusasumisen vähentyneen ja vuokralla asumisen lisääntyneen nuorissa ikäluokissa. Ensiasuntojen ostaminen oli nykyistä yleisempää 2000-luvun alkupuolella, ja ne ostettiin nuorempana kuin nykyisin. Vaikka omistusasuminen onkin nuorten toiveissa, näkee yli puolet asunnon ostoa harkitsevista vastaajista omistusasumisen realistiseksi vasta noin 4-10 vuoden päästä tai myöhemmin.

Kyselytutkimuksen ovat tehneet Timo Myllymäki, Sakari Sandqvist ja Pauliina Aho Taloustutkimus Oy:stä sekä Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Lähde: Ympäristöministeriön tiedote.

Info

Info

Tilaa uutiskirje - pysyt asioiden tasalla

Oletko vuokralainen, osakkeenomistaja tai isännöitsijä? Kiinnostavatko taloyhtiön asiat ja miten taloyhtiöitä tulisi hoitaa? Tilaa nyt viikottain ilmestyvä Omataloyhtiö-uutiskirje ja pysyt ajan tasalla siitä, mitä taloyhtiörintamalla tapahtuu.

Palvelut
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20224_77803.jpg
Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?
Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
20228_79425.jpg
Pikkuvihreä: Käymälä- ja jätevesiratkaisuja niin omakotitaloon kuin vapaa-ajanasuntoon
Pikkuvihreä perustettiin vuonna 1993. Perheyritys on erikoistunut ekologisiin käymälöihin, jäteveden puhdistukseen sekä kompostointiin. Pikkuvihreä valmistaa suuren osan tuotteistaan, mutta myös maahantuo valikoituja toisten valmistajien malleja sekä jälleenmyy monia laatumerkkejä.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
20224_77916.jpg
Kiinteistöverot ulos­mittauksessa - voiko isännöitsijää hakea korvaus­vastuuseen?
Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?
20151_42044.jpg
Markkinatiellä peruskorjataan tiilellä: energiatehokkuuden perusparannus samalla
Vuonna 1982 Helsingin kaupungille vuokra-asunnoiksi rakennetun Kiinteistö Oy Heka-Malmin vanhat sandwich-elementti julkisivut korvataan paikalla muuratuilla tiilillä. Samalla toteutetaan kiinteistön energiatehokkuuden perusparannus uudelle tasolle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton