• Etusivu
  • Piha

Asiantuntija varoittaa: Roskalavojen dyykkari saattaa syyllistyä näpistykseen

Markus TalvioKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 11.04.2025
202111_73400.jpg

Roskalavojen penkominen ei aina ole laillista.

Roskalavaryhmässä käy kuhina. Nyt on hyvää tavaraa tarjolla, kannattaa käydä tarkistamassa.

Toisen roska on toisen aarre, niinhän se menee, mutta saako roskalavalta ottaa mitä haluaa ja kuka tahansa? Entä voiko taloyhtiö joutua vastuuseen, jos dyykkari teloo itsensä lavalle kömpiessä tai saa kauniin nojatuolin mukana kutsumattomia vieraita? Lakimies Markus Talvio Jurinetistä tietää vastaukset.

Roska- vai kierrätyslava?

Periaatteessa roskalavalla on roskia, ja niitä voi sieltä ottaa. – Yleensä, jos joku laittaa roskalavalle jotain, hän haluaa luopua tavarasta. Silloin kuka tahansa voi sen ottaa itselleen. Poikkeuksiakin on, muistuttaa lakimies Markus Talvio.

Talvio kertoo esimerkin. Taloyhtiössä on menossa jokin remontti ja urakoitsija lappaa purkujätettä roskalavalle. Lavalla oleva tavara ei kuitenkaan ole menossa suoraan kaatopaikalle, vaan urakoitsija on luovuttanut ne jollekin toiselle, joka vaikkapa kierrättää tavaraa.

Kyse ei tällöin ole jätteestä tai roskista. Roskalavalla olevat tavarat ovat tämän tahon omaisuutta. Dyykkari syyllistyy siis näpistykseen tai varkauteen, jos vie tällaiselta lavalta vaikkapa vanhan lavuaarin.

Toisaalta, jos joku on heittänyt rakennusjätteen sekaan vaikkapa nojatuolin, voi lavoja kiertävä dyykkari napata sen mukaansa melko vapaasti. Tosin kannattaa miettiä tarkkaan, kannattaako tuntemattoman roskalavan tavaraa kantaa kotiinsa, sillä mukana saattaa olla ei-toivottuja vieraita, esimerkiksi luteita, russakoita tai vaikkapa tupajumi. Ilmainen sohva saattaa tulla kalliiksi, kun paikalle pitää kutsua tuholaistorjuja.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Luteiden torjunnassa nopeus on valttia >>

Kuka vastaa luteiden hävityksestä vuokratussa asunnossa? >>

202111_73403.jpg

Kannattaa kysyä saako tavaroita ottaa

Talvio neuvoo kysymään urakoitsijalta tai taloyhtiön edustajalta, saako roskalavalta viedä tavaraa. Jos tavarat ovat menossa oikeasti roskiin, on vain hyvä, että ne pääsevät kiertoon ja uudelleen käyttöön.

Sillä, onko roskalava taloyhtiön pihalla vai kadunvarrella, ei Talvion mukaan ole lähtökohtaisesti merkitystä. Aidosti roskiin tarkoitettuja tavaroita voi ottaa. Paitsi, jos roskat ovat portin takana suljetulla alueella ja dyykkari joutuu kiipeämään aidan yli tai joka murtautumaan portista. Toisen pihaan ei saa tunkeutua.

– Lukittuun roskakatokseen ei esimerkiksi saa mennä. Jo lukitseminen on indikaatio itsessään siitä, että roskakatokseen ei ole haluttu jättää vapaata pääsyä. Tällöin tekijä voi syyllistyä hallinnan luokkaukseen, vahingontekoon tai vaikkapa varkauteen. Kyseessä voi olla myös yksityisyyteen liittyvä loukkaus, luettelee Talvio.

Voiko taloyhtiö joutua pulaan, jos roskalavalle kiipeävä dyykkari vaikkapa loukkaa itsensä? Entä jos sieltä lavalta mukaan otetusta tavarasta löytyy niitä luteita?

– Taloyhtiön pitää tietenkin osoittaa jätelavalle turvallinen paikka, mutta kyllä se on dyykkarin omalla vastuulla, jos hän lavalle kiivetessään loukkaa itsensä, sanoo Talvio.

Samoin on mahdollisten tuholaisten laita. On tavaran ottajan vastuulla, jos hänen kotiinsa leviää ylimääräisiä vieraita tavaroiden mukana.

Käytä maalaisjärkeä

Talvio kehottaa käyttämään maalaisjärkeä. Jos rakennusjätteen seassa on selvästi jotain sinne kuulumatonta, vaikkapa pussillinen astioita, niin luultavasti ne ovat menossa roskiin. Jos taas rakennusjätteet on selvästi lajiteltu eri lavoille, on todennäköistä, että ne on tarkoitus kierrättää uudelle omistajalle.

Kysyminen kannattaa aina. Siellä roskasäkissä voi olla juuri se hieno aarre, joka koristaa kotiasi seuraavat vuodet.

Huomio

Huomio

Juridista apua yrityksille, taloyhtiöille ja yksityishenkilöille

JuriNet Oy tarjoaa vaivattomasti ja edullisesti asianajopalveluja kaikille. Haluatko juridista konsultointiapua?

Jurinet Oy
Piha
jätehuolto
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: parveke- ja hissiremontit
Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Putkivuodon kustannuksien jako?
Ostimme Joulukuussa asunnon josta löytyi kahden kk:n päästä kosteus ammeen alta, isännöistijä ehdotti että korjataan vaan ammeen kohta, mutta kukaan ei käy tekemään sitä, koska vedeneristykseen tulee saumakohta eikä sille voi antaa takuuta. Nyt kylppäri on betonipinnalla ja kaikki menee uusiksi. Mitä tämän remontin kustannuksista kuuluu meille?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Kerrostalon piha-alueen saneeraus
Yhtiökokouksessa 28.5.2009 päätettiin autokatoksen, jätekatoksen ja ulkoiluvälinevaraston rakentamisesta sekä koko piha-alueen saneerauksesta. Urakkatarjoukset oli pyydetty viideltä urakoitsijalta, kahdelta saatiin tarjous. Halvin tarjous oli 210 310,00 eur(= urakkahinta 193 110 eur + suunnittelu valvontakustannus ja varaus muutos- /lisätöille).
20229_65243.jpg
Onko taloyhtiön jätehuone hallinnassa vai hallitseeko kaaos?
Taloyhtiön jätehuone voi olla pahimmillaan pelkkää sotkua ja roskanvientireissut asukkaalle voivat olla se pakollinen paha. Voisiko toisin olla? Voisiko jätehuone palvella jokapäiväistä jätteiden käsittelyä miellyttävällä tavalla? Roskanvientireissu voisi ehkä myös olla mukava piipahdus ulkoilmassa ilman vastenmielistä ajatusta jätehuoneen siivottomuudesta? Tai vaikkapa hyvän mielen tuoja, kun tietää tekevänsä hyvän teon lajittelemalla jätteensä asianmukaisesti.
20192_56328.jpg
Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen
Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia - ja velvollisuuksia - jätteiden erilliskeräykseen.Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä."Uusien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii meidän jokaisen panosta. Suomen asema kiertotalouden edelläkävijänä vaatii, että näytämme esimerkkiä kierrätyksen edistämisessä ja jätehuollon kehittämisessä. Näin vauhditamme kiertotaloutta ja samalla säästämme luonnonvaroja ja hillitsemme ilmastonmuutosta", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
20211_68127.jpg
Kierrätys rakennustyömailla - utopiaa vai arkipäivää?
Kiertotalous on rakennusalalla kasvava trendi, joka ei esiinny enää juhlapuheissa vaan näkyy konkreettisesti yhä useammalla työmaalla. Hallituksen asettamaan 70 prosentin tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton