• Etusivu
  • Isännöitsijä

Sovinnon rakentamisesta taloyhtiöissä

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 21.12.2015
20154_43077.jpg

Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellinen tapa omistaa ja hallita asuinrakennuksia. Asukkaat omistavat osakkeet, jotka oikeuttavat yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitsemaan asuinhuoneistoja. Asukas on paitsi asukas, niin myös osakkeenomistaja, taloyhtiön päätöksentekijä.

Taloyhtiön päätöksentekijät ovat maallikoita

Osakkeenomistajana asukas käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jollei päätösvaltaa ole laissa tai yhtiöjärjestyksessä uskottu hallitukselle. Asunto-osakkeenomistaja on pääsääntöisesti tavallinen kansalainen, jonka kokemukset osakeyhtiömuotoisesta toiminnasta ovat vähäiset. Taloyhtiön hallitukseen valitaan jäsenet yhtiökokouksessa yleensä osakkeenomistajien keskuudesta. Keskeiset asunto-osakeyhtiön päätöksentekijät, osakkeen omistajat ja hallituksen jäsenet, ovat siis maallikoita – matti meikäläisiä.

Kun esimerkiksi omakotitalossa asuu yksi perhe ja siellä päätetään itse asioista, niin taloyhtiöissä asiat ovat toisin. Asumismuotona taloyhtiössä asuminen on yhteisöllistä asumista ainakin mitä tulee yhteisiin tiloihin ja yhteisesti päätettäviin asioihin. Seinän takana on naapuri. Ihminen, jonka kanssa olisi hyvä tulla toimeen. Asukkaiden yleensä suurin varallisuus on asunto-osake, jonka arvoon vaikuttavat monet yhdessä päätettävät asiat.

Pienissä taloyhtiöissä korostuu asukkaiden välinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen

Pienissä taloyhtiöissä ei ole juurikaan ammatillista hallinnoinnin isännöintiapua. Isännöintiä ei ole joko lainkaan tai sitten isännöinnin hoitaa joku osakkaista. Pienissä taloyhtiöissä on siis usein selvittävä hallinnoimisesta omin voimin. Myös pieniä taloyhtiöitä velvoittaa asunto-osakeyhtiölainsäädäntö. Tämä tosiasia saattaa silloin tällöin unohtua, kun toimitaan pienessä yhtiössä.

Kahden perheen taloyhtiöissä ajatellaan helposti, että mitäpä näitä yhtiökokouksia pitämään, kun meitä on vain kolme ihmistä. Tai tehdään päätöksiä, joiden luonteesta todetaan, että noudatetaan niitä tilanteen mukaan. Ajatellaan, että me voimme tehdä yhtiökokouksessa epävirallisiakin päätöksiä, eihän meitä kukaan valvo.

Tiedän pienestä taloyhtiöstä tapauksen, jossa yhtiökokouksessa tehtiin päätös hallituksen varajäsenten valitsemisesta. Yhtiöjärjestyksessä ei ollut mainintaa varajäsenten valinnasta. Myöhemmin varajäsenen puoliso nimitettiin toiminnantarkastajaksi, ja eräs osakkaista epäili toiminnantarkastajan esteettömyyden vaarantuvan. Siihen todettiin, että yhtiökokouksen varajäsenpäätös olikin epävirallinen päätös.

Millaisia ominaispiirteitä taloyhtiöriidoissa on?

Asunto-osakeyhtiölainsäädäntöä ja yhtiöjärjestystä tulee noudattaa. Niitä noudattamalla minimoidaan ja vältetään ennakollisesti riitoja taloyhtiöissä. Kun on yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan, niin riitojakin on vähemmän.

Asunto-osakeyhtiöiden riitaisuuksiin liittyy usein kaksi tekijää: kysymys toimien ja päätösten lain mukaisuudesta ja kysymys ihmisten välisistä suhteista, pattilanteesta heidän välillään. Toinen on juridisen tason kysymys ja toinen ihmisten kanssakäymiseen liittyvä kysymys. Riidan kierre on saattanut johtaa siihen, että ollaan sellaisen tilanteen edessä, josta ei tunnu löytyvän ulospääsyä. Tämä on taloyhtiön etujen vastainen tilanne.

Laaja säädöskokonaisuus vaikeassa hallittavuudessaan saattaa joskus jopa luoda maaperää riidoille, silloin kun lakia tulkitaan subjektiivisesti hallituksen jäsenten ja osakkaiden toimesta.

Monet kiinteistöalan toimijat, kuten Kiinteistöliitto, ovat pyrkineet tukemaan taloyhtiöiden viestinnällisiä valmiuksia ja korostaneet päätöksenteon avoimuutta hyvän hallinnon edistämisessä. Paljon on siis tehty asian hyväksi. Mutta tosiasia kuitenkin on, että näistä ponnistuksista huolimatta, taloyhtiöissä on edelleen paljon riitaisuuksia, joita ratkotaan aina tuomioistuimia myöten.

Jurinet Oy
Isännöitsijä
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: parveke- ja hissiremontit
Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Putkivuodon kustannuksien jako?
Ostimme Joulukuussa asunnon josta löytyi kahden kk:n päästä kosteus ammeen alta, isännöistijä ehdotti että korjataan vaan ammeen kohta, mutta kukaan ei käy tekemään sitä, koska vedeneristykseen tulee saumakohta eikä sille voi antaa takuuta. Nyt kylppäri on betonipinnalla ja kaikki menee uusiksi. Mitä tämän remontin kustannuksista kuuluu meille?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Kerrostalon piha-alueen saneeraus
Yhtiökokouksessa 28.5.2009 päätettiin autokatoksen, jätekatoksen ja ulkoiluvälinevaraston rakentamisesta sekä koko piha-alueen saneerauksesta. Urakkatarjoukset oli pyydetty viideltä urakoitsijalta, kahdelta saatiin tarjous. Halvin tarjous oli 210 310,00 eur(= urakkahinta 193 110 eur + suunnittelu valvontakustannus ja varaus muutos- /lisätöille).
kaksi ihmistä seisoo ikkunan edessä ja katsovat ulos. Ympärillä asunto remonttikunnossa
Kunnossapito- ja muutostyöilmoitus
Asunto-osakeyhtiölain 4. luvun 7 §:n mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai käyttämiseen.Käytännössä yleensä vain tavanomaiset tapetointi- ja maalaustyöt jäävät ko. säännöksen ulkopuolelle. Hallituksen tai isännöitsijän on annettava viipymättä tieto ilmoituksesta toiselle osakkeenomistajalle, jonka osakehuoneistoon tai sen käyttämiseen kunnossapitotyö voi vaikuttaa. Ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi riittää, että ilmoitus toimitetaan osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan osoitteeseen.Kunnossapitotyön suorittava osakkeenomistaja vastaa yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle ilmoituksen käsittelystä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kuluista.Ilmoituksessa on oltava tiedot, joiden perusteella voi arvioida, noudatetaanko kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa ja aiheutuuko kunnossapidosta vahinkoa tai haittaa. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa ehtoja työn toteuttamiselle, jos se on tarpeen vahingon tai haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi.On huomioitava, että toinen osakkeenomistaja tai taloyhtiö ei voi estää kunnossapito- tai muutostyötä ainoastaan remontin aikaisesta haitasta johtuen, vaan haitan on oltava tässä mielessä "pysyvää".
Ilmanvaihto.jpg
Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?
Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.
Kädessä suurennuslasi ja henkilö tutkii sillä sopimuspaperia
Onko taloyhtiössäsi tehty kunnossapitotarveselvitys?
Havaintojen mukaan vain pieni osa, arvioilta noin viidennes taloyhtiöstä, on teettänyt lain hengen mukaisen selvityksen. Laki velvoittaa kuitenkin taloyhtiöitä selvittämään, mitkä ovat ne kunnossapitotarpeet, jotka seuraavan viiden vuoden aikana aiheuttavat taloyhtiölle merkittäviä kustannuksia. Miten asia on hoidettu taloyhtiöissä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton