• Etusivu
  • Remontti

Suunnitelmallisuus osaksi kiinteistön kunnossapitoa

Huoltokirja, kuntoarvio, PTS, kuntotutkimus, kiinteistönhoito, korjausrakentaminen,...

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.09.2024
taloyhtiön-kunnossapito-osa-kiinteistöstä-huolehtimista-1920x1080

Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.

Kunnossapitotyöt eivät olennaisesti nosta kohteen laatutasoa, vaan työllä pyritään saattamaan rakennusosa tai järjestelmä alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Kunnossapito on mittavampaa työtä kuin kiinteistönhoitotyö mutta suppeampaa kuin itse korjausrakentaminen.

Suunnitelmallisessa kiinteistön kunnossapidossa rakennusosien ja järjestelmien kuntoa seurataan jatkuvasti, huoltotoimenpiteitä tehdään määräajoin ja kunnossapitokorjauksia tai osien uusimisia suoritetaan ennen kuin varsinaista vikaa on ilmennyt.

Reagoivassa kunnossapidossa korjaus– ja uusimistoimenpiteitä suoritetaan vasta, kun kohde on vikaantunut tai jotain on jo mennyt rikki.

Kunnossapidon merkitys rakennuksen elinkaaren pituuteen ja kustannuksiin

Suunnitelmallisella ja ennakoivalla kunnossapidolla mahdollistetaan talon rakenteellisten osien sekä järjestelmien jatkuva toiminta. Eri rakennusosille ja järjestelmille on melko hyvin tiedossa kunnossapitojaksot, joiden avulla pystytään ennakoimaan tulevia kunnossapitotöitä.

Kunnossapitojakso on aikaväli, jonka jälkeen kohteessa on tehtävä toimenpiteitä, jotta järjestelmän tai rakenneosan elinkaari voidaan saavuttaa. Ilman kunnossapitotöitä rakennusosien tai järjestelmien elinkaaret eivät toteudu, vaan ne joudutaan uusimaan liian aikaisin.

Info

Info

Taloyhtön kunnossapidettäviin kuuluvat:

  • rakenteet
  • eristeet
  • lämmitysjärjestelmät
  • sähkö
  • tiedonsiirto
  • kaasujärjestelmät
  • vesi ja viemäri
  • ilmanvaihto
  • muut vastaavat järjestelmät

Kiinteistön kunnossapidon kustannukset

Kiinteistön kunnossapitokustannukset koostuvat kiinteistön kunnon ja käytettävyyden ylläpitämisestä sekä käyttäjien laatuvaatimuksista. Kustannuksiin vaikuttavat:

  • kiinteistön ylläpidon toteuttamistapa
  • hallinnon organisointi
  • rakennuksen laajuus, ikä ja varustelutaso
  • käyttäjien kulutus- sekä käyttötottumukset.

Kunnossapitokustannukset muuttuvat ajan myötä ja vanhemmissa rakennuksissa ne ovat luonnollisesti korkeammat.

Suunnitelmallisella ja rakennuksen sekä käyttäjien tarpeet huomioonottavalla kiinteistön kunnossapitotoiminnalla säästettäisiin rahaa pitkällä tähtäimellä. Usein kuitenkin tämän esteenä on lyhytnäköinen kunnossapitokustannusten säästö.

Suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon suhtaudutaan ylimääräisenä kustannuksena ja houkutus on siirtää nämä rahat varsinaisiin kiinteistön tarvitsemiin toimenpiteisiin vasta vikojen ilmaannuttua. Itse suunnitteluun käytetty raha on kuitenkin vain murto-osa koko rakennuksen elinkaaren aikaisista kustannuksista.

Suunnitelmallinen kunnossapito perustuu suurimmaksi osaksi vuosittain päivitettävään kunto-arvioon.

Lue myös:

Asunto-osakeyhtiölaki: Kunnossapito- ja muutostyöt taloyhtiössä >>

Älä anna taloyhtiösi rapistua – rahoitus on vaarassa, mikäli suunnitelmallisuus puuttuu >>

<p data-block-key="ddn77">Suunnitelmallisella kunnossapidolla vaikutetaan tavoitteellisesti ja etukäteen kiinteistön toimivuuteen. Kuva Adobe Stock.</p>
Suunnitelmallisella kunnossapidolla vaikutetaan tavoitteellisesti ja etukäteen kiinteistön toimivuuteen. Kuva Adobe Stock.
Info

Info

Onko vastuu huoneistokohtaisista jäähdytyslaitteista taloyhtiöllä vai osakkaalla itsellään?

CASE:

Rivitaloyhtiössä, joka valmistui 2019, ovat uudiskohteen ostajat kohteen rakentamisvaiheessa päättäneet hankkia huoneistoihinsa erilaisia jäähdytysratkaisuja. Eli jäähdytyslaitteen jokainen huoneisto on valinnut omien tarpeittensa mukaan ja urakoitsija on toteuttanut ne. Kustannukset ovat vaikuttaneet tietysti huoneiston ostohintaan.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa poikkeavasta vastuunjaosta. Kumpi vastaa näiden yhtiön toimesta asennettujen "erilaisten" ilmalämpöpumppujen huollosta ja korjauksesta, osakas vai yhtiö?

Lue lakimiehen vastaus >>

Mitä suunnitelmallisuus on?

Lähtökohtana suunnitelmalliseen kunnossapitoon ovat kiinteistön ominaisuudet sekä käyttäjän tavoitteet. Sen tarkoituksena on tuoda esiin rakenneosien kunnossapitojaksot sekä uusimisajankohdat, jolloin kunnossapitotoiminta voidaan ajoittaa oikein ja korjaukset eivät tule yllätyksenä.

Suunnitelmallisen kunnossapidon toteuttaminen vaatii perusteelliset selvitykset kiinteistön ominaisuuksista. Apuna käytetään laitevalmistajien ohjeita, asiantuntijatarkastuksia, rakennuksen piirustuksia, käyttäjien ja hoitohenkilökunnan haastatteluja, aikaisempia korjaustoimenpiteitä ja niiden syitä, yms.

Tärkeimpiä työkaluja ovat kiinteistön huoltokirja, josta löytyisi suurin osa pohjatiedoista ja kuntoarvio sekä sen pohjalta tehty kunnossapitosuunnitelma, eli PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma). Kiinteistön kunnossapidon toteutumista tulee tilaajan toimesta seurata ja päivittää. Tilaajan ja palvelun tuottajan välillä hyvällä vuorovaikutussuhteella voidaan myös suoraan vaikuttaa kunnossapidon laatuun.

<p data-block-key="8a11s">Vanhoille kiinteistöille tulisi viimeistään peruskorjauksen yhteydessä laatia huoltokirja.</p>
Vanhoille kiinteistöille tulisi viimeistään peruskorjauksen yhteydessä laatia huoltokirja.

Huoltokirja

Huoltokirjaa käytetään apuna kiinteistön ylläpitoa suunniteltaessa sekä kiinteistönhoitosopimuksia solmittaessa. Vanhoille kiinteistöille tulisi viimeistään peruskorjauksen yhteydessä laatia huoltokirja, jonka tulee aina olla kiinteistökohtainen.

Huoltokirjassa esitetään esimerkiksi

  • kiinteistön perustiedot esim. KH-kortin KH-00437 mukaan
  • paikannuspiirustukset
  • keskimääräiset käyttöiät ja kunnossapitojaksot
  • materiaaliluettelot
  • huolto- ja käyttöohjeet
  • korjauspäiväkirja.

Hyvin laaditun huoltokirjan avulla kiinteistön tiedot ovat kattavasti tiedossa ja kuntoarvion tekijä saa siitä luotettavat pohjatiedot arviota varten.

Taloyhtiön huoltokirja – avain suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon >>

Kuntoarvio

Kuntoarvio on merkittävin työkalu kunnossapitotoiminnalle ja varojen käytölle. Sen avulla kartoitetaan kunnossapidon suunnittelua varten rakennuksen kaikki rakennusosat sekä järjestelmät. Arvio tehdään pääasiassa aistinvaraisesti rakenteita rikkomatta eri alojen asiantuntijaryhmän tekemänä (rakennus–, LVI– ja sähkötekniikka). Myös hissit ja piha-alueet tulisi kartoittaa. (Myyryläinen 2012, 49.)

Kuntoarvio tehdään KH–kortiston ohjetta KH90-00490 noudattaen siten, että kuntoarvioija arvioi rakennusosille sekä järjestelmille kuntoluokat. Kuntoluokitus on 5-portainen siten, että luokka 5 on uutta vastaava ja luokka 1 uusittavassa kunnossa.

Kuntoarvion perusteella sen laatija tekee kiinteistöstä kunnossapitosuunnitelmaehdotuksen, missä määritellään kunnossapito– ja korjaustoimenpiteet yleensä seuraavalle 10 vuodel-le. (KH90-00495)

Ensimmäinen kuntoarvio tulisi tehdä 10–15 vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta ja se yleensä tehdään 10 vuodeksi eteenpäin. Se ei silti tarkoita, että kuntoarvioita ei tarvitse päivittää kuin vasta 10 vuoden päästä.

Kunnossapitosuunnitelmassa seuraaville 5 vuodelle ehdotetut korjaukset tulisi päivittää viiden vuoden kuluttua itse kuntoarviosta. Päivittäminen on yleensä hieman kevyempi versio kuntoarviosta, ns. kuntokatselmus. Sen avulla saadaan taas seuraavaksi viideksi vuodeksi luotettavammin tietoon tarvittavat kunnossapitokorjaukset ja samalla voidaan antaa suuntaa antavat arviot seuraavista 10 vuodesta. (Myyryläinen 2012, 49, 50.)

Kuntoarvio on erittäin tärkeää tehdä asiansa tuntevilla koulutetuilla ja pätevöidyillä ihmisillä. Huonosti tehty kuntoarvio on vaarallinen, sillä se voi johtaa tilaajan harhaan ja seurauksena voi olla vääriä toimenpiteitä ja kiihtyvää kiinteistön rappeutumista. Haitallista on myös liian aikainen toimenpiteiden ehdottaminen, jolloin rakenneosien ja järjestelmien käyttöikä ei toteudu, vaan ne uusitaan liian aikaisin. (Myyryläinen, 2003, 58.)

Lue myös: Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa – suunnittelu säästä osakkailta rahaa >>

Kuntotutkimus

Kuntotutkimus on kuntoarvion jatkotoimenpide, mikäli kuntoarviolla ei aistinvaraisesti pystytä tekemään luotettavia päätelmiä kyseisen osa-alueen kunnosta.

Kuntotutkimuksen osa-alueita voivat olla esimerkiksi

  • putkisto
  • sisäilma
  • rakenteet
  • sähköjärjestelmät
  • kosteusvauriot
  • ilmanvaihdon kuntotutkimus.

Kuntotutkimuksessa käytetään yleensä materiaaleja rikkovia menetelmiä sekä osa-alueesta riippuen eri mittauskalustoa ja otetaan laboratorionäytteitä. Kuntotutkimuksella tuotetaan lisätietoa korjaussuunnitelman laatimiseen. Yleensä kuntotutkimuksia teetetään kun tiedossa on suurempia korjaushankkeita, kuten esimerkiksi putkistosaneeraus, joka luokitellaan jo perusparannushankkeeksi.

Kunnossapitosuunnitelma (PTS)

Kuntoarvion perusteella tehty kunnossapitosuunnitelmaehdotus, eli PTS-ehdotus, on suunnitelmallisen kunnossapidon lähtökohta. 10 vuoden PTS-ehdotuksessa esitetään tarpeelliset korjaukset, mahdollisesti niiden korjausmenetelmä, kustannusarvio sekä suositeltava toteutusajankohta.

Kuntoarvion ja PTS-ehdotuksen antaman tiedon pohjalta taloyhtiö saa kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta ja tulevista kunnossapitotöistä, niiden ajankohdasta ja kustannuksista.

PTS-ehdotuksen pohjalta taloyhtiön hallitus laatii kiinteistölle kunnossapitosuunnitelman ottaen huomioon myös taloyhtiön taloudellisen näkökulman. PTS-ehdotus perustuu suurimmaksi osaksi kuntoarvion tuloksiin, joten kunnossapitosuunnitelmassa on hyvä ottaa huomioon myös

  • asukkaiden mielipiteitä/muutostarpeita,
  • energiankulutustietoja,
  • kiinteistönhoitohenkilökunnan palautetietoa sekä
  • korjaushistoriaa. (Myyryläinen, 2003, 57.)

Näitä tietoja löytää helposti myös taloyhtiön huoltokirjasta, mikäli kiinteistölle on sellainen tehty.

Yhtiön hallituksen tulee lain mukaan esittää vuosittain yhtiökokouksessa rakennuksen kunnossapitotarpeet seuraavalle 5 vuodelle (kunnossapitotarveselvitys). Huolella tehdyn kunnossapitotarveselvityksen avulla voidaan tuleviin kunnossapitokorjauksiin varautua ajoissa niin rahallisesti kuin teknisestikin.

Kuntoarvion, PTS-ehdotus ja kunnossapitotarveselvitys kulkevat siis käsikkäin ja niitä kaikkia tulisi päivittää 5 vuoden välein. Päivityksen yhteydessä tehdään tarkemmat suunnitelmat seuraavalle 5 vuodelle ja arviot korjauksista toiselle 5 vuodelle, joita taas päivitetään tarkemmin seuraavan viiden vuoden kuluttua.

Lähde: Suunnitelmallinen kiinteistön kunnossapito
Heini Koiranen

Remontti
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Rakentamisen määräykset ja luvat
Taloyhtiönkorjaushanke prosessina monimutkainen. Eräs tärkeä osa kokonaishanketta on mahdollisten lupien hakeminen sekä rakennusmääräysten noudattaminen. Taloyhtiön korjaushankkeessa tämä vastuu tulee yleensä urakoitsijalle ja työn valvojalle. Suunnittelija ottaa osaltaan työssään huomioon kaavoituksen sekä rakennusmääräysten vaikutuksen. Huomattavaa on, että ympäristö rajaa usein käytettävissä olevien ratkaisuvaihtoehtojen määrää huomattavasti.
Sopimuksen teko
Taloyhtiön toimintakertomus
Suurin osa taloyhtiöistä voi noudattaa kirjanpitolain ja -asetuksen säätämiä helpotuksia pienille kirjanpitovelvollisille, mutta tästä huolimatta taloyhtiöiden tulee aina laatia toimintakertomus. Toimintakertomuksessa tulee olla tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jotka yleensä annetaan erillisellä vastikerahoituslaskelmalla.
viisi ihmistä kokoontuneena taloyhtiön hallituksen kokoukseen pöydän äärelle. Kiivasta keskustelua
Taloyhtiön hallituksen rooli
Taloyhtiön hallinta perustuu osakkaiden valitseman hallituksen ja yhtiön palkkaaman isännöitsijän yhteistyöhön, johon osakkeen omistajien tulee voida luottaa. Parhaaseen tulokseen taloyhtiön kannalta päästään kun osakkaat, hallitus sekä isännöitsijä yhdessä sopivat pelisäännöt ja tavoitteet joiden mukaan taloyhtiössä toimitaan. Asian yksinkertaistamiseksi tulee perehtyä taloyhtiön sisäisen toimivallan jakautumiseen.
piirretty kuva jossa mies on pudonnut ammeen kera katon läpi toiseen huoneistoon alapuolella
Asunto-osakeyhtiölaki osa 4
Vahingonkorvausvastuusta on säädetty kattavasti asunto-osakelyhtiölain 24. luvussa. Luku koskee yhtiön ja sen johtoon kuuluvien sekä osakkeenomistajien laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädeltyyn oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta. Laissa on selvennetty myös osakkeenomistajan ja yhtiön välistä oikeussuhdetta tarkistamalla yhtiön päätösten moittimista koskevia sääntelyä sekä osakkeenomistajien ja yhtiön vahingonkorvausvastuuta.
20163_45773.jpg
Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti
Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.
pariskunta istuu sohvalla tyynyt korvilla
Mitä tarkoittaa huoneiston haltuunotto?
Asunto-osakeyhtiöillä on tietyissä olosuhteissa oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa enintään kolmeksi vuodeksi. Tämä oikeus ei ole automaattinen, vaan siihen liittyy tarkat lain säädökset ja menettelytavat, joihin kuuluu muun muassa osakkeenomistajalle annettava varoitus. Tässä artikkelissa käymme läpi, millaisissa tilanteissa huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, mitä prosessiin kuuluu ja miten osakkeenomistajat, vuokralaiset tai muut tilanhaltijat voivat reagoida tähän päätökseen. Lisäksi tarkastelemme yhtiön vastuuta huoneiston vuokraamisesta ja mahdollisista toimenpiteistä huoneiston palauttamiseksi alkuperäiselle omistajalle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton