Talous osana kiinteistöstrategiaa

Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.

Taloyhtiön hallinta perustuu osakkaiden valitseman hallituksen ja yhtiön palkkaaman isännöitsijän yhteistyöhön, johon osakkeen omistajien tulee voida luottaa. Parhaaseen tulokseen taloyhtiön kannalta päästään kun osakkaat, hallitus sekä isännöitsijä yhdessä sopivat pelisäännöt ja tavoitteet joiden mukaan taloyhtiössä toimitaan. Asian yksinkertaistamiseksi tulee perehtyä taloyhtiön sisäisen toimivallan jakautumiseen.

Vaatimukset isännöitsijän ammattitaitoa ja toimintaa kohtaan ovat lisääntyneetSuomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa on yli miljoona asuntoa. Tätä sadan miljardin omaisuusmassaa omistaa noin kaksi miljoonaa osakasta. Osakkaiden ja asukkaiden etua valvoo taloyhtiöiden hallituksissa noin neljännesmiljoona jäsentä, joiden keskeinen yhteistyökumppani ammatillisella tasolla on isännöitsijä. Päätoimisia ammatti-isännöitsijöitä on vain muutama tuhat. Alalle kaivataankin lisää isännöitsijöitä niin määrällisesti kuin myös laajemmin koulutettuna.Isännöitsijä on useimmissa taloyhtiöissä yhtiön luottomies, täysverinen ammattilainen niin talouden suunnittelun kuin remontoinninkin hallinnassa. Vastapainoksi joissain yhtiöissä isännöinti koetaan pakkopullana, välttämättömänä pahana. Molemmissa tapauksissa vaatimukset isännöinniltä saatavaa palvelua kohtaan ovat kuitenkin korkeat. Joissain yhtiöissä tästä palvelusta ollaan valmiita maksamaan, joissain taas isännöitsijä valitaan pelkän hinnan perusteella. Entäpä sitten kun remonttitarve iskeekin kuin ne kuuluisat telefaxit, odottamatta ja pyytämättä. Ja kun tilanne on ns. päällä, on isännöitsijän näytettävä kykynsä tai kyvyttömyytensä, oltava taloyhtiön pelastava sankari tai mitään aikaansaamaton luuserikonna.

Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?

Suurin osa taloyhtiöistä voi noudattaa kirjanpitolain ja -asetuksen säätämiä helpotuksia pienille kirjanpitovelvollisille, mutta tästä huolimatta taloyhtiöiden tulee aina laatia toimintakertomus. Toimintakertomuksessa tulee olla tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jotka yleensä annetaan erillisellä vastikerahoituslaskelmalla.

Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.