• Etusivu
  • Remontti

Taloyhtiössä säästöä on tietää mitä korjataan ja miksi

Rakentajan toimitus
Julkaistu 24.11.2014
201411_41792.jpg

Taloyhtiössä edessä oleviin korjauksiin tulisi varautua hyvissä ajoin niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Kuntoarviot ja kuntotutkimus ovat oivallisia välineitä silloin, kun kiinteistössä halutaan kartoittaa tulevien korjausten tarve sekä kullekin korjaukselle alustava korjausmenetelmä, toteutuskustannukset ja suositeltava toteutusajankohta.

Rambollin Porin yksikön päällikkö Jukka Kallio korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä kaikessa korjausrakentamisessa.

"Kuntoarvio on usein kokonaisvaltainen katsaus kiinteistöön. Jos taloyhtiöt toimisivat kuntokartoituksen mukaan suunnitelmallisesti korjaten, säästäisi se paljon työtä ja kustannuksia. Aika usein tahtoo kuitenkin olla sitä, että hypätään muutaman vaiheen yli – esimerkiksi korjaustarpeen havaitsemisesta kiirehditään suoraan tarjouspyyntöön, jolloin saatetaan ilman riittävää tietoa korjata jotain muuta kuin mistä ongelmat ovat johtuneet", Kallio toteaa.

Syy ongelmiin kannattaa selvittää hyvin ennen korjaustyöhön ryhtymistä, sillä joskus siitä miltä asiat näyttävät, ei voi päätellä sitä, mistä on kyse. Esimerkiksi vesikaton vuotoepäily voi osoittautua ilmanvaihto- ongelmaksi, jossa kyse onkin kondensiovedestä.

Kuntoarvio edeltää kuntotutkimusta

Kuntoarviossa arvioidaan rakennus-, LVI- ja sähköteknisten rakennusosien, laitteiden ja asennusten kuntoa sekä korjaustarvetta. Lisäksi siinä tarkastellaan kiinteistön energiataloudellista kuntoa, sisäolosuhteita, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ehdotetaan tarvittaessa niihin liittyviä korjaustoimenpiteitä.

Kuntoarvio perustuu pääasiassa aistinvaraisiin havaintoihin ja ainetta rikkomattomiin menetelmiin. Se on nimensä mukaisesti asiantuntija- arvio, johon ei sisälly tarkempaan kunnon selvittämiseen tähtääviä tutkimuksia eikä mittauksia. Koska kaikkia rakennuksen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ei aina voida aistinvaraisesti arvioida riittävän luotettavasti, kuntoarvio ei yksinään riitä korjaussuunnitelman pohjaksi. Kun halutaan luotettavaa tietoa kyseisen kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja soveltuvista korjausmenetelmistä, voidaan jollekin osa-alueelle tehdä erillinen kuntotutkimus.

Ulkopuolinen näkee myös sen mihin on ehditty tottua

"Kiinteistöä on tärkeä tarkastella aina kokonaisuutena eikä lukita tarkastelua liian varhaisessa vaiheessa mihinkään tiettyyn rakennusosaan. Ulkopuolisen tekemä kuntokartoitus on hyvä lähtökohta taloyhtiön 5-vuotissuunnitelmalle. Ulkopuolinen katsoo kiinteistöä aina hieman eri näkökulmasta. Oma silmä tottuu riipin raapin oleviin asioihin. Kuntoarvio ei kuitenkaan korvaa kuntotutkimusta, jonka pohjalta vasta voidaan lähteä suunnittelemaan korjaustöitä", Kallio sanoo.

Ennen kuntoarviota arvioijan on tutustuttava rakennuksen tietoihin ja historiaan. Lähtötietojen hankinta ja talon piirustuksiin tutustuminen "normaalin kerrostalon" kokoisessa kohteessa vie paikan päällä 1-3 työpäivää, jos se tehdään kunnolla. Jos kuntoarviossa tulee ilmi useampia ongelmia, ongelmat kartoitetaan ja tehdään tutkimussuunnitelma. Korjaussuunnitelmaan päästään vasta kuntotutkimuksen pohjalta, kun rakennuksen viat ovat tiedossa. Tässä vaiheessa laaditaan myös kustannusarvio sekä – jos kyseessä on hyvin huonokuntoinen kiinteistö – arvio siitä, kannattaako rakennusta enää korjata.

201411_41794.jpg

Kääntöpuolella on ylikorjaaminen

Työssään Rambollilla Kallio ja projektipäällikkö Mikko Lilja ovat molemmat nähneet sekä tapauksia, joissa ei korjata lainkaan tai korjataan "liikaa". Kuntoarviolla ja kuntotutkimuksella voidaan järkeistää taloyhtiön korjaustoimenpiteitä paitsi osoittamalla todelliset korjaustarpeet, myös ehkäisemällä ylikorjaamista, johon voidaan mennä silloin, kun toimitaan mutu-tuntumalta.

"Ylikorjaaminen on välinpitämättömyyden vastapuoli, mutta sekään ei ole taloudellisesti perusteltua. Joskus korjauksia tehdään tarpeeseen nähden aivan liian aikaisin. Esimerkiksi ikkunasaneeraukset ovat joskus tällaisia: oleskelumukavuus saattaa parantua, mutta todellisuudessa ikkunat ovat vielä kaukana tiensä päästä ja kustannukset siten hyötyyn nähden älyttömät", Kallio pohtii.

Kosteusvauriot yleisin harmin aihe

"Tavallisin ongelma, jonka alkuperää ryhdytään selvittämään kuntotutkimuksessa, on jonkin sortin vuoto. Vuoto voidaan havaita yhtä hyvin yläpohjassa kuin alapohjassa. Yläpohjassa ongelmat ovat suhteellisen helppoja tapauksia. Perustukset vaativat insinööritaitoa kattoa enemmän, ja joskus voi olla hyvinkin hankala selvittää, mistä vesi tulee alapohjaan", Lilja kertoo.

Vuotojen ohella asuinrakennuksissa kuntotutkijoita työllistävät usein muut kosteusvauriot, jotka aiheutuvat esimerkiksi virheistä omatoimisessa rakentamisessa tai rakennuksen rakenteiden tuuletuksen tukkimisesta.

Vaikka korjausrakentaminen tavallisesti koskee vanhoja kiinteistöjä, myös uusissa rakennuksissa voi olla harmeja. Maaperä painuu heti rakentamisen jälkeen ja sen kautta uuteenkin rakennukseen voi tulla kosteusrasitusta. Suunnitteluvirhe vaatii yleensä kuitenkin vielä työvirheen, jotta saadaan aikaan vaurio. Jos viimeisenä virheenä huoltoja laiminlyödään, on yhteisvaikutuksena isoja ongelmia, joita syntyy harvoin vain yhden syyn aiheuttamana.

Millainen taloyhtiön 5-vuotissuunnitelma ei kannata?

"Korjaaminen on edullista, jos se tehdään ajoissa. Esimerkkinä rännien korjaus, missä kustannukset eivät ole korkeat, mutta vahingot ovat suuret, jos korjaaminen laiminlyödään."

"Taloyhtiössä hallituksen tahtotila ratkaisee. Onhan sekin 5-vuotissuunnitelma että päätetään olla tekemättä mitään", Kallio lohkaisee. "Isännöitsijät tavallisesti haluaisivat, että korjaaminen olisi hyvin suunnitelmallista. Toteutus on kuitenkin pitkälti rahakysymys. Taloyhtiöissä on nähtävillä siksi paljon samaa mistä kaupunkeja usein arvostellaan: korjaamaan ryhdytään vasta, kun jotain tapahtuu", hän harmittelee.

Ihannetilanteessa asiat suunnitellaan ja selvitetään hyvissä ajoin, jolloin on helppo pyytää myös tarjouksia. Myös urakkaan tarjottu hinta saadaan mahdollisimman oikeaksi, kun tiedossa on yksityiskohtia myöten, mitä urakkaan liittyy ja mitä ei.

Kuvat: Ramboll

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Asunnossa kylmä, kenen vastuu?
Asuntoni sijaitsee kerrostaloyhtiössä maanvaraisella laatalla. Suurin osa muista asunnoista sijaitsee ylemmissä kerroksissa muiden asuntojen, tai muiden lämpimien tilojen yläpuolella. Sijainnista johtuen kylpyhuoneeni lattia on talvisin todella kylmä.Kylpyhuoneen lattian pintalämpötilat vaihtelevat kahden ulkonurkan alueen n. 11 Celsius asteesta kylpyhuoneen oven edustan n.17 Celsius asteeseen. Muissa asunnoissa vastaavanlaista kylmyyttä tuskin esiintyy, koska niiden kylpyhuoneiden lattain alla vallitseva lämpötila on 20 Celsius asteen tietämillä. Kylpyhuoneeni varsinainen lämmitys on hoidettu vesikiertoisella patterilla, kustannus tämän käytöstä kuuluu As Oy:lle. Tilassa on lisäksi sähköinen lattian mukavuuslämmitys, jonka käytön osakas maksaa itse sähkölaskussaan. Isännöitsijän mukaan lattian pintalämmön tulisi asumisterveysohjeen mukaan olla vähintään 18 Celsius astetta.Kysymykseni kuuluu: pitääkö minun omalla kustannuksellani, käyttämällä lattian sähköistä mukavuuslämmitystä saattaa lattian pintalämpötila vähintään Isännöitsijän ilmoittamaan minimipintälämpötilaan vai kuuluuko pintalämpötilojen saattaminen asumisterveysohjeen mukaisiin minimilämpötiloihin yhtiön vastuulle ja kustannukselle?
202012_67712.jpg
Iäkäs talo nuortui silkki­paino­lasista valmistetulla parveke­julkisivulla
Helsingin Kontulassa sijaitseva vuonna 1968 rakennettu kerrostalo koki täydellisen muutoksen Lumonin tolpattomalla kaiteella ja silkkipainotekniikalla valmistetuilla parvekelasituksilla. Talossa peruskorjattiin rakennuksen kokonaisvaltaisen korjaushankkeen yhteydessä yhteensä 60 parveketta ja saneeraukseen ryhdyttäessä parvekkeissa oli betonirakenteiset parvekekaiteet. Lopputulos on näyttävä kokonaisuus, joka ei olisi onnistunut ilman sujuvaa yhteistyötä suunnitteluvaiheessa.
20234_81396.jpg
Kaihtimet taloyhtiön parveke- ja terassilasituksiin
Lasitettu parveke tai terassi on usein kesäisin erittäin kuuma. Kaihtimien avulla sekä parveke että asunnon sisätilat pysyvät viileämpinä. Kaihtimet tuovat näkösuojaa ja asuinmukavuutta lasitetuille parvekkeille ja terasseille. Nykyaikaiset kaihtimet eivät ainoastaan toimi näkö- tai häikäisysuojina, vaan ovat myös tyylikäs sisustuselementti.
201012_23908.jpg
Suomen Terveysilma mukaan Omataloyhtiö.Fi:hin
Eräs asumisviihtyisyyden tärkeimmistä elementeistä on hyvä sisäilma. Huono sisäilman laatu aiheuttaa merkittäviä haittoja niin rakennusten kuntoon kuin ihmisten terveyteen. Huolehtimalla korvausilman saannista voidaan näihin asioihin vaikuttaa paljonkin.
20227_79131.jpg
Saako pihaan rakentaa parkkipaikkaa, jos joku vastustaa sitä?
Asun suojelupäätöksen alla olevassa neljän asunnon puutalossa, jossa on kaunis pieni puutarhapiha. Kaksi yläkerran osakasta haluaa pihaan autopaikat, jotka veisivät pihasta noin puolet. Jos suunnitelma toteutuu, suurin häiriö tulisi juuri minun asuntooni, koska liikenne pihaan tapahtuisi minun ikkunani alla. Katson, että täten asumiseni taso laskee huomattavasti ja yksityisyyteni häiriintyy.Vastapuolen mielestä talon arvo nousee, koska heille ja mahdollisille tuleville asukkaille on tärkeää parkkeerauksen helppous. Talo on katujen kulmassa, joten kahdella puolella on katuparkki mahdollista ja vieressä isohko parkkipaikka.Onko minulla ja toisella alakerran asukkaalla mitään oikeuksia tässä tilanteessa?
202110_72880.jpg
Sähköautojen lataus taloyhtiöissä - tankkaus siirtyy kotipihalle
Latausprojekti voi tuoda mukanaan haasteita taloyhtiöiden etulinjassa toimiville. Markkinoilla on juuri nyt toinen toistaan hienompia paketteja. Silti suurin osa kohteista voidaan yleensä toteuttaa perustekniikalla, jonka keskeisinä komponentteina ovat uusi latauskeskus sekä tarvittava määrä latauspisteitä. Latausprojektissa ei ole mystiikkaa, sähköautojen lataus on yksi sähkönkäyttömuoto muiden joukossa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton