Ajankohtaista

Parvekkeella grillataan, pihalla oleskellaan, lapset leikkivät ulkona, remontteja tehdään lomien aikaan ja hellepäivinä asuntoa yritetään viilentää tavalla tai toisella.Samalla nousevat esiin tutut kysymykset: mitä osakas saa tehdä omalla pihallaan, voiko parvekkeella grillata, kenen vastuulla yhteinen piha-alue on ja paljonko naapurin aiheuttamaa melua pitää sietää?Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -palstalla kiinteistöjuristi Markus Talvio on vastannut vuosien varrella lukuisiin taloyhtiöasumisen käytännön kysymyksiin. Kokosimme kesän kannalta ajankohtaisimmat aiheet yhteen.

Ostimme kesäkuussa 2011 valmistuneesta asunto-osakeyhtiöstä uuden paritalon puolikkaan. Kerkesimme asua asunnossa kaksi kuukautta kunnes 40 millimetrin vesiputkiliitos ennen talokohtaista pääsulkua antoi periksi. Asuntoon tuli huomattavat vesivahingot kaikkialle, sillä vettä pääsi purkautumaan noin puolen tunnin ajan. Olemme juuri saaneet asunnon tyhjennettyä, asumme tilapäisesti hotellissa ja odottelemme vesivahinkokartoitusraporttia. Homma on tältä osin toiminut kohtalaisen hyvin ja kaikki tarvittavat rakentajan ja muiden kanssa on tehty.Olemme tulleet siihen päätökseen, että haluamme purkaa kaupan. Emme halua ja pysty enään asumaan talossa kaiken tämän jälkeen sekä lisäksi huoli asunnon arvosta ja jälleenmyynnistä huolettaa pitkällä aikavälillä.Miten asuntokaupan purkaminen täydestä arvosta onnistuu ja onko tähän riittävät perusteet? Mitä muuta meidän on hyvä ottaa huomioon ja olemmeko oikeutettuja muihin korvauksiin kuin tilapäisasumiseen/muuttoon liittyvissä kuluissa?

Yhtiössä on 4 erillistaloa (pientaloa) ja yhtiöjärjestyksessä todetaan että: "Osakkeenomistajat vastaavat hallitsemiensa rakennusten ja maa-alueiden rakentamisesta, huollosta, kunnossapidosta ja peruskorjaamisesta ensisijaisesti itse".Kysymys: Pitääkö hallituksen tässäkin tapauksessa valvoa ja olla vastuullinen kunkin huoneiston korjauksista?Entä 5-vuotis korjaussuunnitelmat, hallituksen vai osakkeenomistajien vastuulla?

Kerrostalomme on rakennettu 1960-luvulla. Taloyhtiössämme on paljon eläkkeellä olevia ihmisiä, jotka ovat yhtiökokouksessa vuosia jo jarruttaneet kaikkia remonttiehdotuksia kuten viemäri-, ikkuna-, hissi-, leikkipaikka-, sauna- ja parvekeremontteja. Nämä remontit ovat nyt kaatumassa päälle seuraavan 5-vuoden aikana ja yhtiön hallitus on niitä vuosittain yrittänyt tuoda päätettäväksi mutta joka kerta tulos yhtiökokouksessa on sama – "kyllä me vielä pärjäämme näillä vanhoilla".Hyvä esimerkki oli kun 7 vuotta sitten tehtiin pelkkä käyttövesiremontti "halpuutensa" vuoksi, niin nyt joudumme korjaamaan jatkuvasti viemärien rikkoutumisten aiheuttamia vesivahinkoja ja silti viemäriremonttia ei vieläkään lähdetä viemään hankeselvitykseen. Tuleva remontti viemärien osalta maksaa yksistään saman mitä aikoinaan olisi maksanut sekä käyttövesi että viemäriremontti yhteensä. Taloyhtiössämme poistettiin lasten leikkipaikkakin uusimistarpeen tullessa esiin, koska "talossa ei asu niin paljon leikki-ikäisiä". Ja ikkunoihinkin voisi vain laittaa yhden lasin lisää, eihän se mitään, että sisäpokat on niin kierot, ettei ikkunoita saa enää kiinni, jos ne on kerran auki saanut ja onhan sitä aina pumpulia mahdollisuus laittaa niihin rakoihin.Onko niillä osakkailla, jotka haluaisivat pitää taloyhtiön hyvässä kunnossa ja asuntojen arvon vähintään sillä tasolla, mitä ovat siitä maksaneet, mahdollisuus hakea korvausta näiltä jääräpäiltä, jotka haluavat asua halvalla ja eivät ole halukkaita maksamaan taloyhtiön remonteista mitään? Parhaassa tapauksessa nämä "vapaamatkustajat" myyvät asuntonsa pois ja jättävät maksamisen muille. t. "säästämiseen" kyllästynyt

Taustatiedot:Taloyhtiössämme on 4 erillistä taloa: A- ja B-talot ovat rivitaloja, joissa kummassakin on yksi yhteinen sauna (sijaitsevat asuinkerroksen alapuolella), C- ja D-talot ovat paritaloja, joissa kussakin huoneistossa (4 kpl) on omat saunat. Yhtiöjärjestyksen mukaan A- ja B-talojen saunat ovat yhtiön hallinnassa. Talot on rakennettu vuosina 1969 ja 1970.C-talossa tapahtui joitakin vuosia sitten vesivahinko (putkivuoto lattian alla), jonka vuoksi ko. talossa olevat kaksi saunaosastoa korjattiin lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutiloissa (pesutila käsittää pesutuvan ja pyykinkuivaushuoneen) sekä B-talon saunatiloissa todettiin kosteusvaurioita, joista on ulkopuolisen asiantuntijatahon mukaiset kosteusraportit vuodelta 2009 ja suositus vaurioiden korjaamiseksi lähiaikoina.B-talon saunatila peruskorjattiin kesällä 2010 lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutilojen peruskorjausta ei ole käynnistetty. Asiaa on käsitelty viime yhtiökokouksessa ja enemmistöpäätöksellä (2105 osaketta kannatti remontoimista ja 6255 vastusti) tilat päätettiin jättää remontoimatta. A-talon saunaosasto päätettiin poistaa pesutila- ja saunakäytöstä taloudellisista syistä ja miettiä tiloille muuta käyttötarkoitusta. B-talon saunan todetaan riittävän hyvin koko taloyhtiön asukkaiden tarpeisiin. Päätökseen on ilmaistu eriävä mielipide.Yhtiön taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vähintään sama kuin silloin, kun B- ja C-talojen korjaukset on suoritettu.Kysymys:Kuuluuko A-talon sauna- ja pesutilojen kosteusvauriot korjata suosituksen mukaisesti asunto-osakeyhtiölaissa mainitun yhdenvertaisuuden nimissä lainavaroin, kuten B- ja C-talon saunojen kosteusvauriotkin on hoidettu aikanaan?A-talon osakkaista enemmistö haluaa säilyttää A-talon saunan saunana. Pitääkö jokaisen A-talon osakkaan suostumus saada, jos tilojen käyttötarkoitusta muutetaan?Mihin muuhun/muihin asunto-osakeyhtiölain pykälään/pykäliin tässä asiassa voi vedota, jotta saunaremontti saataisiin käyntiin, vai voiko?

Olemme ostaneet kerrostalohuoneiston, jossa kylpyhuoneen ja eteisen välinen seinä on muurattu vinoon. Koska olemme muutostyönä vaihtaneet parketin isoihin laattoihin näkyy seinän vinous sekä kylpyhuoneen että eteisen puolella vinoina laatan reunoina. Seinä on n. 6-10 cm vinossa. Mikäli seinä puretaan ja rakennetaan uudelleen, joudutaan koko kylpyhuoneen, saunan (kostauseristyksen takia) ja eteisen sekä olohuoneen laatoitus purkamaan, jotta saadaan alkuperäisen tavoitteen mukainen rakennusratkaisu.Emme ole vielä muuttaneet asuntoon ja kysymys kuuluu millainen on kohtuullinen ratkaisu asian tiimoilta, mikäli rakenteita ei uusita, koska rakennusvirheen lisäksi asia vaikuttaa tietenkin myös asunnon jälleenmyyntiarvoon.Lisäksi samassa yhteydessä havaitsimme, että siistijät olivat kastelleen kaikki kylpyhuoneen kalusteet (vesi tippui pitkin kalusteiden seiniä ja laatikostoissa oli vettä). Miten tämä tulisi huomioida?

Ostimme talvella erillistalon (rak -47). Yhtiössä kaikilla on vastuu omasta pihasta ja rakenteista. Ostohetkellä tätä vain mainittiin isännöitsijätodistuksessa (yhtiöjärjestystä oltiin uusimassa).Nyt talosta löytyi lahonnut kantava rakenne. Onko tämä myyjän vai yhtiön vastuulla? Ostaessamme talon välittäjä tiedotti hyvin tarkasti että kaikki ovat itse vastuussa rakenteista mutta on tullut ilme ettei entinen omistaja tätä hyväksynyt. Kuntotarkastuksessa ei myöskään ilmennyt.Onko myyjä vastuussa vaikkei yhtiöjärjestyksessä vastuuta mainittu myyntihetkellä? Isännöitsijätodistuksen mukaan päätös on tehty 80-luvulla eli ennen myyjän omistusaikoja.

Kosteus- ja homevaurion ilmeneminen ei välttämättä katso kiinteistön ikää. Ongelmien ilmeneminen on ennemminkin riippuvainen tehdystä suunnittelutyöstä, rakennusvaiheen sujuvuudesta sekä hyvän rakennustavan noudattamisesta ja lopulta myös itse asukkaasta. Missä kiinteistön elinkaaren vaiheessa tahansa tapahtuneet laiminlyönnit sekä huolimattomuudet kostautuvat usein kosteusongelmien muodossa jossain vaiheessa.

Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.– Luvut kertovat siitä, että isännöintiyritysten toiminnassa on ollut ongelmia. Isännöinnin asiakkaiden kannattaa jatkossakin olla valppaina, ja puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ajoissa, sanoo Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju.

Törmäsin somealustalla julkaisuun, joka sai minut kirjoittamaan tästä aiheesta. Siinä huolestunut sivustaseuraaja oli huomannut alakoululaisen pojan käyttävän kiellettyjä aineita ja julkaisi tästä kuvan (kasvot peitettynä) ja toivoi vanhempien tunnistavan oman jälkikasvunsa ja puuttuvan asiaan. Pöyristyin kun luin kommenttikentän. Julkaisun tekijä sai valtavan, kirjaimellisesti sanoen paskamyrskyn, niskaansa siitä, miten hän puuttuu toisten asioihin. Kommentit olivat toinen toistaan kummallisempia.