• Etusivu
  • Isännöitsijä

Tilintarkastus vai toiminnantarkastus?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
Taloyhtiö neuvottelu

Pääsääntöisesti yli 30 huoneiston asunto-osakeyhtiöissä tulee olla yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja.

Taloyhtiön yhtiökokouksen valitsema tilintarkastajan tulee olla asunto-osakeyhtiöissä pääsääntöisesti, jos yhtiön kattaa vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa. Tilanteessa, jossa yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, tulee yhtiöllä olla toiminnantarkastaja.

Tilintarkastuksesta on säädetty asunto-osakeyhtiölain yhdeksännessä luvussa. Taloyhtiön tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Mikäli valittavia tarkastajia on useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä.

Mikäli yhtiöön valitaan vain yksi tarkastaja, joka ei ole tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Yhtiökokous voi valita varatilintarkastajan myös halutessaan, vaikka siihen ei velvollisuutta olisikaan. Jos osa tilintarkastajista valitaan edellä mainitussa muussa järjestyksessä, yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että myös tällaisen tilintarkastajan varatilintarkastaja valitaan muussa järjestyksessä.

Tilintarkastajan toimikausi

Tilintarkastajien toimikausi vaihtuu uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei toisin ole yhtiöjärjestyksessä määritelty tai sovittu. Yhtiöjärjestyksessä voi olla maininta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta

Minkälainen taloyhtiö on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan?

Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja tulee olla asunto-osakeyhtiöissä, jos:

  1. yhtiön kattaa vähintään 30:n osakkeenomistajan hallinnassa olevaa huoneistoa
  2. tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4-6 §:n tai muun lain perusteella; tai jos
  3. osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista taikka yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista sitä vaatii varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia on kokouskutsusta ilmenevien käsiteltävien asioiden listalla

Tilanteessa 3, jos yhtiökokous ei valitse tilintarkastajaa, vaikka osakkeenomistajat sitä vaativatkin, määrää aluehallintovirasto tilintarkastajan tilitarkastuslain 9§:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja määräämistä hakee kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Mikäli tilintarkastajaa ei valita kohtien 1 ja 2 määrittelemässä tilanteessa, säädetään asiasta tilintarkastuslain 9 §:ssä.

Toiminnantarkastus

Toiminnantarkastus sisältää taloyhtiön talouden sekä hallinnon tarkastuksen yhtiön toiminnan ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla.

Tilanteessa, jossa yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, tulee yhtiöllä olla toiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, mikäli yhtiöllä ei tilintarkastajaa ole ja osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista taikka yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista sitä vaatii varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia on kokouskutsusta ilmenevien käsiteltävien asioiden listalla.

Toiminnantarkastajan valinta

Toiminnantarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos yhtiöllä on tilintarkastaja, voi yhtiökokous päättää toiminnantarkastajasta määräenemmistöpäätöksellä. Jos toiminnantarkastajia on valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä - ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Toiminnantarkastajan toimikauteen sovelletaan säännöksiä tilintarkastajan toimikaudesta.

Toiminnantarkastajalle on valittava sijainen, mikäli valittuja on vain yksi. Toiminnantarkastajan sijaista koskee samat säännökset kuin tilitarkastajankin sijaista.

Huomio

Huomio

Toiminnantarkastajan kelpoisuus

Toiminnan tarkastajana ei voi olla:

  1. oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa;
  2. yhtiön hallituksen jäsen taikka isännöitsijä tai vastaavassa asemassa samaan yhtiöön liitoksissa oleva henkilö;
  3. se, jonka tehtävänä on taloyhtiön kirjanpidon tai varojen hoito taikka varojen hoidon valvonta;
  4. se, joka on palvelussuhteessa taloyhtiöön taikka 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun henkilöön;
  5. se, jolla on rahalaina, vakuus tai muu vastaava etuus yhtiöltä tai sen johtoon kuuluvalta henkilöltä taikka joka on antanut mainitulle taholle tällaisen etuuden; taikka
  6. se, joka on 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun henkilön puoliso, veli, sisar taikka tällaiseen henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa.

Toiminnantarkastajalla on oltava riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton toiminnantarkastusta suorittaessaan. Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan olennaiselta osin puuttuvat, toiminnantarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Toiminnantarkastuskertomus

Toiminnantarkastuskertomus on annettava kultakin tilikaudelta päivättynä ja allekirjoitettuna. Toiminnantarkastuskertomus on yksilöity sen kohteena olevaan tilinpäätökseen.

Toiminnantarkastuskertomuksesta on oltava lausunto siitä, sisältääkö:

  1. tilinpäätös olennaisilta osin yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhtiön antamat vakuudet; sekä
  2. toimintakertomus olennaisilta osin tiedot asunto-osakeyhtiölain 10-luvun 5-7 §:ssä tarkoitetuista seikoista. Toiminnantarkastajan on ilmoitettava mikäli hän ei voi antaa lausuntoa. Toimintakertomuksessa voidaan antaa tarpeellisia lisätietoja.

Toiminnantarkastajan on huomautettava mikäli toiminnantarkastuskertomuksessa mikäli tarkastuksen yhteydessä on ilmennyt, että yhtiö hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka isännöitsijä on:

  1. syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, joka johtaa korvausvelvollisuuteen yhtiötä kohtaan, tai
  2. rikkonut lakia tai yhtiöjärjestystä.

Toiminnantarkastuskertomus on luovutettava vähintään kaksi viikkoa ennen sitä yhtiökokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi.

Toiminnantarkastajan tietojensaantioikeus, tietojenantovelvollisuus ja salassapitovelvollisuus

Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on tarjottava toiminnantarkastajalle tilaisuus laatia tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista apua ja selvitystä, jota tarkastaja pyytää.

Toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa sellaisessa hallituksen kokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Tarkastajan on oltava läsnä sellaisessa kokouksessa, jossa käsiteltävien asioiden puitteissa se on tarpeen.

Toiminnantarkastajan on yhtiökokouksen pyynnöstä annettava tarkentavia tietoja pyydetyistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävien asioiden arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa. Mikäli haittaa ei aiheudu, on toiminnantarkastajan annettava kaikki yhtiötä koskevat tiedot osakkaan pyynnöstä.

Toiminnantarkastaja saa muutoin ilmaista tehtäväänsä suorittaessaan tietoonsa saamansa seikat:

  1. josta hänen on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla;
  2. jonka viranomainen, tuomioistuin tai muu henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa;
  3. jonka ilmaisemiseen yhtiö on antanut suostumuksensa;
  4. joka on tullut yleiseen tietoon; tai
  5. jos siitä ei aiheudu yhtiölle haittaa

Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään asunto-osakeyhtiölain 24 luvussa.

Isännöitsijä
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaarin keskustelu
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari
Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.
20105_21608.jpg
Asunto-osakeyhtiölaki: Yhdenvertaisuus ja osake
Asunto-osakeyhtiölaissa on korostettu osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta sekä sen huomioonottamisesta päätöksenteossa. Laissa on nimenomainen kielto lisäksi siitä, etteivät yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisten osakkeenomistajien kustannuksella.
20218_71758.jpg
10 tärkeintä tarkastus­kohtaa hissin määrä­aikaistarkas­tuksessa
Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?
20226_78706.jpg
Miten taloyhtiö rahoittaa korjaushankkeet?
Taloyhtiön tilanteesta, varallisuudesta ja strategiastakin riippuen valitaan rahoitustapa erikseen taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle. Yleensä rahoitustapojen vertailu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle. Rahoitusvaihtoehtoja on vertailtava, sillä rahanlähteitä on yllättävän monia – omia ja ulkoisia. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitustapa valitaan.
mies allekirjoittaa dokumenttia ja pöydällä on suuria euron seteleitä
Taloyhtiön suunnitelmallinen taloudenhoito - Miksi maksamme vastikkeita?
Taloyhtiöt ovat osakeyhtiöitä, joiden taloudenhoitoa leimaa pitkälti se, ettei toiminnalla tavoitella voittoa. Voiton tavoittelun sijaan taloyhtiöiden tavoitteena on tarjota osakkailleen ja asukkailleen turvallista, terveellistä ja viihtyisää asumista sekä ylläpitää ja lisätä osakkeiden arvoa.Taloyhtiön taloudenhoidon toimintaperiaatteena on se, että yhtiö perii osakkailtaan vastikkeita käytettäväksi kiinteistön kunnostamiseen ja ylläpitoon.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät
Oletko kiinnostunut taloyhtiösi toiminnasta ja haluat tietää enemmän puheenjohtajan roolista? Taloyhtiön puheenjohtaja on keskeinen henkilö yhtiön johtamisessa. Mutta mitä tehtäviä puheenjohtajalla oikein on, ja millaisia ominaisuuksia hyvältä puheenjohtajalta odotetaan?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton