Turvallisuus taloyhtiössä

Kaikkiin taloyhtiöihin, joissa on vähintään kolme asuntoa, tulee laatia kirjallinen suunnitelma, jossa käsitellään vaaratilanteiden vaikutukset, ja ennakoidaan niitä. Pelastussuunnitelman tulee myös olla kaikkien nähtävillä. Vastuu vaaratilanteisiin varautumisesta on rakennuksen omistajalla ja/tai haltijalla.

"Pelastussuunnitelmaa ei laadita tai ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan asuinkiinteistön ja sen asukkaiden tarpeisiin ja turvallisuuden parantamiseksi. Pelastusviranomainen valvoo palotarkastuksien yhteyksissä muiden asioiden ohella, että lakisääteisiä velvoitteita noudatetaan. Pelastussuunnitelma määriteltyihin kohteisiin sekä sen sisältö ovat lakisääteisiä" - Pelastuslaki 379/2011 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011.

Pelastussuunnitelmassa esitetään rakennukseen liittyvät vaarapaikat ja riskit, sekä ohjastetaan niiden ehkäisemiseksi ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Myös kiinteistön perustiedot löytyvät pelastussuunnitelmasta.

Pelastussuunnitelmassa otetaan huomioon turvallisuuteen liittyvät tavoitteet, suunnittelu, toimeenpano, sekä seuraaminen ja ylläpito. Huomioon on otettava sekä kiireellisissä että kiireettömissä vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen, ja ohjeistettava siihen.

Riskien arvioinnissa voi käyttää apuna riskienarviointitaulukkoa.

Pelastussuunnitelman mallit ja lomakkeet.

Rakennusluvassa määritellään käsisammuttimien, pikapalopostien ja rakennuspalopostien määrät ja paikat. Nämä tulee pitää huollettuina ja testattuina, ja niiden paikat tulee merkitä selkeästi.

Väestönsuoja on pidettävä toimintakunnossa ja huollettava säännöllisesti. Väestönsuoja tulee tarkastaa vähintään 10 vuoden välein (tarkastuspöytäkirja).

Suoja tulee olla käyttöönotettavissa 72 tunnissa, tai lyhyemmässä, viranomaisen määräämässä ajassa. Tässä ajassa väestönsuoja tyhjennetään mahdollisista tavaroista. Usein väestönsuojaa käytetään varastojen sijoituspaikkana, joten tyhjentämiseen tulee olla laadittuna taloyhtiön hyväksymä, tehokas suunnitelma.

Väestönsuojan kuntoon laitto on yhteisellä vastuulla, ja sitä johtaa väestönsuojanhoitaja, mikäli hän on paikalla. Muutoin talon asukkaat hoitavat suunnitelman mukaisen tyhjentämisen ja kuntoon laiton omatoimisesti.

Lue lisää:
Väestönsuoja on nyt puhuttu aihe – Taloyhtiön hallitus vastaa väestönsuojien kunnosta >>

Hissit tulee tarkistaa säännöllisesti, ja huoltotarran tulee olla näkyvissä hissin sisäpuolella. Hisseissä tulee olla toimiva hälytin avunsaamisen nopeuttamiseksi jumiin jäämistilanteissa. Hisseissä on hyvä olla ohjeistukset lapsien hissikäyttäytymisestä.

Turvallisuuden kannalta on hyvä miettiä taloyhtiölle sopivat ratkaisut ulko-oven avaamiseen, ja aukipitämiseen. Joissain rakennuksissa ulko-ovia pidetään lukitsemattomana, toisissa käytetään koodeja tai summereita. Näiden kohdalla on hyvä miettiä kellonajat, eli milloin ovi menee lukkoon tai koodi/summeri lakkaa toimimasta. Tähän päätökseen liittyy esimerkiksi rakennuksen sijainti. Esimerkiksi keskustassa tai sen lähistöllä, sekä levottomammilla alueilla ovia on hyvä pitää lukittuina vähintään yöt, ja summerien toiminta kannattaa häiriösyistä lakkauttaa yön ajaksi. Lukot, ja varsinkin ovikoodit, on hyvä vaihtaa silloin tällöin väärinkäyttöjen estämiseksi.

Vieraiden päästämisestä rappuun on hyvä varoittaa esimerkiksi lapulla, ja sitä voidaan valvoa kameroilla. Kameravalvonnasta tulee ilmoittaa selkeästi ja kameroiden sijainnit on hyvä miettiä tarkoin.

Asuntojen murtoturvallisuutta voi ylläpitää esimerkiksi näillä keinoilla:

• Ovet: Asunnon ovirakenteet ovat vankkoja ja saranat suojattu saranateipein. Mahdolliset oviikkunat on suojattu. Ovessa on ovisilmä ja turvaketju. Karmin ja ovilehden välinen käyntiväli on maksimissaan 5 mm. Ovessa on hyvä olla ilmoitus hälytysjärjestelmästä.
• Avaimet: Avainten ja lukkojen sarjoitus on kunnossa ja avainten lukumäärä ja sijainnit tiedossa. Avaimissa ei ole tunnistetietoja.
• Lukot: Lukitustarvikkeet ovat Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton (SVK) hyväksymiä. Käyttölukko on takalukkiutuva ja varmuuslukko avaimella lukittava.
• Aukot ja ikkunat: Suojataan kaikissa tasoissa (yläkerrat, pihatasot, kellarit). Parvekkeet ja terassit suojataan.
• Murtohälytykset: Varsinkin jos asunnosta ollaan pitkiä aikoja poissa, on hyvä asentaa murtohälyttimet, ja varmistaa, että kaikki asunnon asukkaat lapset mukaan lukien, osaavat niitä käyttää.

Avun saamisen nopeuttamiseksi talon numero tulee olla näkyvillä kaikista suunnista, ja sen tulee olla näkyvä myös pimeällä. Pysäköinti ja ajojärjestelyt tulee olla suunniteltuja, pelastustiet tulee pitää auki (minimileveys 3,5 m).

Katolle kerääntyvää jäätä ja lunta tulee valvoa, ja sen putoaminen estettävä, tai vaarallisella alueella kulku estettävä. Katon on myös kestettävä kerääntyvän lumen painoa. Piha on hyvä suunnitella niin, etteivät oleskelualueet (leikkikentät, ovien edustat, tupakointi alueet jne.) sijaitse vaarallisilla alueilla. Piha-alueet tulee hiekoittaa liukkaalla säällä ja kaatumisen estämiseksi lumisten tai märkien kenkien puhdistaminen sisääntuloissa on mahdollistettava.

Lahot, helposti kaatuvat, ja oleskelupaikoilla vaaraa aiheuttavat puut ja oksat tulee poistaa.

Leikkikentän turvallisuus tulee varmistaa ja mahdollisesti estää ulkopuolisten pääsy alueelle. Leikkikentän osoite tulee olla näkyvissä avunhälyttämistä ajatellen. Leikkikentän laitteita tulee kunnossapitää, turvallisuus on hyvä tarkistaa vähintään keväisin. Vaaralliset kasvit tulee karsia leikki- ja oleskelualueilta ja niiden läheisyydestä.

Roska-astioita ja muita palavia tavaroita ei suositella säilytettävän alle 8m rakennuksesta. Vakuutusyhtiön määräykset tarkistettava.

Polkupyörille ja lastenvaunuille on hyvä olla omat varastonsa, tai häkkinsä. Vaihtoehtoisesti pihaan kannattaa sijoittaa riittävä määrä pyörätelineitä, jotta pyörät löytävät pihasta oman paikkansa, ja ne saa erillisellä lukolla kiinni telineeseen.