Viikon kysymys: Kenen kellarikoppi

Kerrostaloasunnossa (valmistunut v. 2010) irtosi painava sisäikkuna. Ikkuna irtosi seinästä irti siten, että saranat olivat kiinni ikkunassa sekä seinästä irronneessa puuosassa ja pysyneet täysin ehjänä. Ikkuna irtosi siis kokonaisuudessaan irti talon kiinteästä seinästä. Ikkuna avattiin rakennuttajan ohjeistusten mukaisesti. Eli vahinko ei johtunut huolimattomuudesta.Vastuunjakotaulukon osalta sisäikkuna kuuluu osakkaan vastuulle, mutta onko asia näin myös silloin, kun ikkuna on rakennusvirheen takia irronnut talon kiinteästä seinästä? Kumman vastuulle ikkunan korjaus tällaisessa tilanteessa kuuluu, taloyhtiön vai osakkaan vai jakautuvatko kustannukset? Entä rakennuttajan vastuu 10 vuoden jälkeen ilmenevästä piilorakennusvirheestä? Liian lyhyet tapit pitivät ikkunaa paikoillaan.

Yhtiöjärjestyksessä lukee, että yhtiössä on varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat ovat irtisanoutuneet tehtävästään. Meillä on yhden paritalon muodostama asunto-osakeyhtiö. Kummallakin puolikkaalla on kaksi omistajaa.Nythän ei tarvitse enää välttämättä olla tilintarkastajaa (edellyttänee muutosta yhtiöjärjestykseen)? Pitääkö tällaisessa yhtiössä olla toiminnantarkastaja erikseen vai riittääkö, että yhtiökokous hyväksyy tilinpäätöksen? Yhtiökokouksen pöytäkirjanhan voivat allekirjoittaa kaikki osakkeenomistajat.

On kyse uudesta, 2018 valmistuneesta kerrostaloasunnosta, jossa havaittiin noin puolen vuoden sisään ongelmaa koko huoneiston lattialämmityksessä, mutta rakentaja ei tuolloin tutkinut/korjannut ongelmaa, eikä ongelma tuolloin vielä ollutkaan merkittävä asumisen kannalta.2021 syksyllä havaittiin lisäongelma tähän ongelmaan liittyen, eli kosteusongelma lattian ja seinän liittymässä.Kun rakennusfirma alkoi avata ongelmakohtaa, selvisikin, että oli kyse todella laajasta vesivahingosta, jossa koko lattia jouduttiin aukaisemaan ja piikkaamaan auki, jotta saatiin viallinen vesiputki esiin. Nyt tilanne on, että rakennusfirma korjaa/kuivattaa asunnon lattiaa noin 6 kuukautta.Firma on tässä vaiheessa korvaamassa kaiken, korvausasunnon ja työn + materiaalit, mitä korjaaminen vaatii. Tämä onkin tietysti ok, mutta kuuluuko tämä tapaus siihen, että koska viasta on ilmoitettu kahden vuoden sisään, niin pitäisi voida keskustella asunnon hinnan alennuksesta tai peräti kaupan peruuntumisesta? Uusi asuntohan muuttuu kerta rysäyksellä korjatuksi ja aina säilyy epävarmuus asunnon suhteen.

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

En omista autokatospaikkaa. Onko autopaikan haltijoiden osallistuttava katoksen huoltokustannuksiin? Yhtiöjärjestyksessä on kirjattu, että yhtiön välittömään hallintaan jäävät autokatokset ovat hallintakirjoilla.Hallintakirjassa kustannusjaosta:Autokatospaikkaa voi hallita ainoastaan yhtiön osakkeenomistaja tai yhtiö itse.Autokatospaikan hoitokulut suoritetaan normaalisti yhtiön varoista ja peritään paikan haltijalta erillisen vastikkeen muodossa.Osakkeenomistaja voi vuokrata autokatospaikkansa myös yhtiön ulkopuolisille henkilöille edellyttäen, että yhtiön asukkailla on aina käytössään riittävä määrä yhtiön tontilla olevia autopaikkoja.Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee yhtiön hallitus.

Olemme pieni taloyhtiö, jolla ei ole isännöitsijää tai huoltoyhtiötä vaan esim. pihan kunnossapito ja tehtävissä olevat remontit ja kunnostukset tehdään osakkaiden kesken talkootyönä. Ongelmia ja eripuraa aiheuttavat osakkaat, jotka näihin etukäteen sovittuihin ja infottuihin talkoisiin eivät osallistu. Sen sijaan näiden yhteisten tilojen huolto ja kunnossapito tuntuu jäävän jatkuvasti vain tiettyjen osakkaiden huolehdittavaksi eivätkä työt jakaannu mitenkään tasan. Talkoisiinhan ei lain puolesta voida velvoittaa, mutta mitä muita keinoja olisi, että tilanne saataisiin ratkaistua tasapuolisemmaksi? Voidaanko esim. periä ylimääräinen vastike tai myöntää maksuvapaus osallistujille, jakaa työt jotenkin niin että myös ei-niin-aktiiviset osakkaat hoitaisivat osuutensa vai mitä voisi tehdä?