Viikon kysymys: Onko taloyhtiössä tapahtunut kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönti?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Taloyhtiössämme on tehty lumityöt ns. talkootyönä aina. Nyt on tullut mitta täyteen ja olemme toisen hallituksen jäsenen kanssa ajatelleet, että otamme ulkopuolisen tekemään lumityöt koneellisesti. Todennäköisesti joudutaan perimään ylimääräinen vastike. Voiko taloyhtiö periä jonkinlaisen lumityövastikkeen, joka olisi kaikille osakkaille sama vai pitääkö tämä mennä yhtiövastikkeena?Jos maksamme vastikkeen mukana, joudumme maksamaan enemmän kuin ne muut jotka ei ikinä ole osallistuneet pihatöihin. Tai voiko taloyhtiö periä niiltä isompaa vastiketta tai vastaavasti hyvittää niille vastikkeen alennuksena jotka tekevät pihatöitä ja muuta vastaava taloyhtiön kunnossapitotöitä?

Olemme pieni taloyhtiö, jolla ei ole isännöitsijää tai huoltoyhtiötä vaan esim. pihan kunnossapito ja tehtävissä olevat remontit ja kunnostukset tehdään osakkaiden kesken talkootyönä. Ongelmia ja eripuraa aiheuttavat osakkaat, jotka näihin etukäteen sovittuihin ja infottuihin talkoisiin eivät osallistu. Sen sijaan näiden yhteisten tilojen huolto ja kunnossapito tuntuu jäävän jatkuvasti vain tiettyjen osakkaiden huolehdittavaksi eivätkä työt jakaannu mitenkään tasan. Talkoisiinhan ei lain puolesta voida velvoittaa, mutta mitä muita keinoja olisi, että tilanne saataisiin ratkaistua tasapuolisemmaksi? Voidaanko esim. periä ylimääräinen vastike tai myöntää maksuvapaus osallistujille, jakaa työt jotenkin niin että myös ei-niin-aktiiviset osakkaat hoitaisivat osuutensa vai mitä voisi tehdä?

Yhtiökokouksessa puheenjohtaja ehdotti, että hallitukseen valitaan muiden kolmen lisäksi yksi varajäsen. Pöytäkirjassa mainittiin vain hallituksen jäsenten valinta, mihin tämä varajäsen sisältyi. Myöhemmin kiisteltiin puheen olleen varajäsenestä, jollaista ei hallitukseen voida mielestäni valita. Hallitus on myös päättänyt "säästösyistä" rajoittaa toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeutta. Toiminnantarkastaja sai tästä tiedon kiinteistösihteeriltä pyydettyään asukasluetteloa, jota ei saanut.Hallitus on lisäksi päättänyt, että voimassa olevan sopimuksen mukainen huoltoyhtiölle kuuluva pesutuvan ja kuivaushuoneiden siivous siirtyy asukkaille. Huoltoyhtiön palkkio juoksee kuitenkin muuttumattomana.Hallitus tekee päätöksiä vajaamiehityksellä, yhtiöjärjestyksen määräys päätösvaltaisuudesta ei aina toteudu.

Taloyhtiöömme kuuluu 10 huoneistoa ja liikehuoneisto. Talo on rakennettu vuonna 1972 ja se on suurelta osin alkuperäisessä kunnossa. Hallituksessa on 5 henkilöä ja eräällä heistä on tuo liikehuoneisto ja 3 huoneistoa, jotka ovat vuokrattuna.Hallitus on kolme vuotta suunnitellut kattoremonttia tuloksetta, sillä liikehuoneiston omistaja on saanut aina puolelleen kaksi osakasta ja heidän äänimäärä on kaatanut kaikki remontit. Kuntokartoitus on tehty ja siinä todetaan suurten remonttien tarve, sisäkatossa on joissakin jo valumajälkiä, ehkä kondessivettä, mutta varastossa on jo vuodon jälkiä. Mikä avuksi? Vastuu on hallituksen jos jotain sattuu, mutta miten neljä jäsentä voi olla vastuussa jos toiset ei usko?

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu toimitetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.Mikäli yhtiökokouksessa päätetään asian siirtämisestä jatkokokoukseen, siihen ei tarvita eri kutsua paitsi silloin, jos jatkokokous pidetään myöhemmin kuin neljä viikkoa edellisestä kokouksesta.Joissakin yhtiöjärjestyksissä on määräys siitä, että päätös on tehtävä kahdessa yhtiökokouksessa. Tällöin ei kutsua jälkimmäiseen yhtiökokoukseen saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Jälkimmäistä kokousta koskevassa kokouskutsussa on mainittava ensimmäisen kokouksen päätöksen sisältö.Kokouskutsu on laadittava kirjallisesti. Se on toimitettava jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Kutsu voidaan toimittaa myös osakkaan yhtiölle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.Yhtiökokouskutsussa tulee mainita kokousaika ja –paikka sekä käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista, tulee kutsussa esittää muutosehdotuksen pääasiallinen sisältö.