• Etusivu
  • Osakas

Viikon kysymys: Voiko asuntoyhtiössä siirtyä tilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 02.12.2024
Otyn viikon kysymys

Yhtiömme on perustettu 1960-luvulla ja siinä on 10 asuntoa. Yhtiö sai uuden yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölain uusimman version voimaantulon jälkeen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastaja tarvitaan jos yhtiössä on vähintään 30 asuntoa ja jos tilintarkastulain 4–6 § niin vaativat. Jälkimmäisessä vaaditaan tilintarkastusta, kun taseen määrä on yli 100 000 €, liikevaihto on yli 200 000 € tai työntekijöitä yli 3 henkilöä.

Tarjoittako tämä, että kun jo yhden asunnon omapääoma-arvo ylittää tuon 100 000€, asunto-osakeyhtiössä on aina oltava tilintarkastaja?

Vastaus:

KHT- tai HT-tilintarkastajaa ei asunto-osakeyhtiölain mukaan tosiaan tarvita, jossa on alle 30 osakashallintaista huoneistoa. Ilman ammattitutkintoa toimiva ns. "asukastarkastaja" toimii toiminnantarkastajana. Lisäedellytyksenä tilintarkastajasta luopumiselle on, että tilintarkastuslaki tai muu laki ei edellytä tilintarkastajan valintaa, tai että vähemmistöosakkeenomistajat eivät sitä vaadi, kuten itsekin kirjoitit.

Asunnon pääoma-arvo ei yksinomaan ole ratkaiseva tekijä. Teillä pitää lain mukaan olla KHT- tai HT-tilintarkastaja, jos taseen loppusumma yli 100.000 euroa.

Selvyyden vuoksi: Tilintarkastaja tarvitaan silloin kun kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy taloyhtiössänne:

  1. taseen loppusumma on yli 100.000 euroa
  2. liikevaihto on yli 200.000 euroa tai
  3. yhtiön palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä keskimäärin.

Velvollisuudesta valita tilintarkastaja, on säädetty asunto-osakeyhtiölain 9:5 §:ssä. Kyseisen pykälän mukaan asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos:

  1. yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa;
  2. tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4–6 §:n tai muun lain perusteella; taikka
  3. osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä.

Jos yhtiökokous ei valitse 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tilintarkastajaa, Patentti- ja rekisterihallitus määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee määräämistä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Tilintarkastajan määräämisestä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä silloin, kun yhtiökokous ei valitse tilintarkastajaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, säädetään tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:ssä. (18.9.2015/1209).

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

20227_79035.jpg

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Osakas
taloyhtiön hallinnointi
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20224_77770.jpg
Miksi en saa grillata parvekkeella?
Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.
20213_69290.jpg
Voiko yhtiövastiketta alentaa hyvityksenä jo tehdystä kylpy­huone­remontista?
Taloyhtiössämme tulee putkiremontti, jonka yhteydessä myös kylpyhuoneet remontoidaan. 15 osakasta on jo tehnyt remontin omin kustannuksin ja nyt 15 kylpyhuonetta pitää vielä remontoida putkiremontin yhteydessä. Joudummeko me, jo remontin tehneet, maksamaan näiden 15 asukkaan remontin?Putkiremontti tulee maksamaan noin 1.3 miljoonaa.
Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Kaikki eivät osallistu yhteisiin talkoisiin, mikä avuksi?
Olemme pieni taloyhtiö, jolla ei ole isännöitsijää tai huoltoyhtiötä vaan esim. pihan kunnossapito ja tehtävissä olevat remontit ja kunnostukset tehdään osakkaiden kesken talkootyönä. Ongelmia ja eripuraa aiheuttavat osakkaat, jotka näihin etukäteen sovittuihin ja infottuihin talkoisiin eivät osallistu. Sen sijaan näiden yhteisten tilojen huolto ja kunnossapito tuntuu jäävän jatkuvasti vain tiettyjen osakkaiden huolehdittavaksi eivätkä työt jakaannu mitenkään tasan. Talkoisiinhan ei lain puolesta voida velvoittaa, mutta mitä muita keinoja olisi, että tilanne saataisiin ratkaistua tasapuolisemmaksi? Voidaanko esim. periä ylimääräinen vastike tai myöntää maksuvapaus osallistujille, jakaa työt jotenkin niin että myös ei-niin-aktiiviset osakkaat hoitaisivat osuutensa vai mitä voisi tehdä?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Toimiiko taloyhtiön hallitus oikein?
Yhtiökokouksessa puheenjohtaja ehdotti, että hallitukseen valitaan muiden kolmen lisäksi yksi varajäsen. Pöytäkirjassa mainittiin vain hallituksen jäsenten valinta, mihin tämä varajäsen sisältyi. Myöhemmin kiisteltiin puheen olleen varajäsenestä, jollaista ei hallitukseen voida mielestäni valita. Hallitus on myös päättänyt "säästösyistä" rajoittaa toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeutta. Toiminnantarkastaja sai tästä tiedon kiinteistösihteeriltä pyydettyään asukasluetteloa, jota ei saanut.Hallitus on lisäksi päättänyt, että voimassa olevan sopimuksen mukainen huoltoyhtiölle kuuluva pesutuvan ja kuivaushuoneiden siivous siirtyy asukkaille. Huoltoyhtiön palkkio juoksee kuitenkin muuttumattomana.Hallitus tekee päätöksiä vajaamiehityksellä, yhtiöjärjestyksen määräys päätösvaltaisuudesta ei aina toteudu.
20222_76719.jpg
Voiko yhtiökokouksen jättää pitämättä?
Saimme pöytäkirjan osakkaiden yksimielisestä päätöksestä, yhtiökokousta pitämättä, että näin toimittaisiin. Pitämättäjättämispäätös tuli puskista koska asiasta ei ole päätöstä tehty eikä mitään kirjettä tai ilmoitusta osakkaille ole tullut (muutama hallituksen jäsen ei myöskään tiennyt asiasta mitään).Onko tässä tapauksessa pidettävä varsinainen yhtiökokous viimeistään syyskuussa?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Osakkailta salataan tietoja, onko päätös laillinen?
Asunto-osakeyhtiömme asuinrakennus on suojeltu ympäristöministeriön vahvistamassa asemakaavassa merkinnällä SRLL suojeltava rakennus. Ikkunoista on tehty 2 vuotta sitten kuntotutkimus, jonka mukaan suositellaan korjausta. Raportissa todetaan lisäksi, että asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa, sillä jotkut ovat huolehtineet ikkunoistaan kiitettävästi kun taas toiset eivät.Ikkunat on pääosin uusittu 20vuotta sitten. Hallitus/isännöitsijä eivät ole missään vaiheessa tuoneet kuntotutkimusta yhtiökokouksen käsittelyyn. Yhtiökokous on tehnyt päätöksen ikkunoiden uusimisesta ilman myönnettyä toimenpidelupaa. Toimenpidelupaa on haettu ympäristöviraston rakennusvalvonnasta yhtiökokouksen päätöksen jälkeen.Lupapäätös oli kielteinen ikkunoiden uusimiseen perusteluineen eikä päätöksestä valitettu, joten päätös tuli lainvoimaiseksi.Onko yhtiökokouksen päätöksellä mitään laillista arvoa jatkon suhteen? Ylimääräinen yhtiökokous on pidetty, jossa ajettu "kuitenkin uusintaa" ilman, että on tehty selvitystä yhtiökokoukselle museon kannasta, joka suosittaa korjausta.Onko tämän kokouksen päätös laillinen jos salataan tietoa osakkeenomistajilta?Nyt taas yhtiökokoukseen tuodaan päätettäväksi ikkunoiden uusinta uusien tarjousten pohjalta sekä päättäminen työn rahoittamisesta. Päätös edellyttää esityslistan mukaan rakennusluvan saantia. Yhtiökokous kutsussa ei ole mitään selvityksiä kuinka uusinta suoritetaan, eikä siitä aiheutuvista kustannuksista. Voidaanko edellyttää, että kustannuksiltaan näin mittava hanke alistetaan osakkeenomistajien päätettäväksi pelkässä kokouksessa ilman, että siihen on voitu tutustua ja arvioida sitä?Eikö pitäisi hankkia toimenpidelupa ensin ja tutkia tarjouspyynnöt siinä annettujen ehtojen pohjalta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton