• Etusivu
  • Isännöitsijä

Voiko osakas kieltäytyä remontista?

Markus TalvioKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 01.04.2025
taloyhtiö-asunto-osakeyhtiö-omataloyhtiö

Taloyhtiössämme on käynnissä kevyt julkisivuremontti, jossa parvekkeet maalataan sisäpuolelta ja vesieristystä parannetaan. Muutama asukas on ilmoittanut, että hänen parvekettaan ei saa remontoida, koska he ovat laittaneet lattialle kaakelit, jotka nyt jouduttaisiin poistamaan.

Mikä on jatkossa taloyhtiön vastuu, jos kyseisellä parvekkeella havaitaan kosteutta? Entä muuttuuko vastuu, jos asukas myy osakkeensa?

Taloyhtiö on kuitenkin vastuussa rakenteista, niin onko meillä mitään mahdollisuutta saada myös kyseiset parvekkeet remonttiin mukaan?

Vastaus:

Ovatko parvekkeensa laatoittaneet osakkaat saaneet laatoittamiseen taloyhtiön luvan ja onko siellä alla vedeneriste? Jos laatoitus on tehty ilman lupaa, on vastuu osakkaalla. Vastuuseen ei vaikuta se, että huoneisto vaihtaa omistajaa. Uusi omistaja on silloin vastuussa.

Osakkaille olisi syytä selvittää vastuukysymykset ja sen jälkeen sopia, miten asiassa edetään. Jos sopuun ei päästä ja laatoitus on tehty ilman lupaa, voi yhtiö lähtökohtaisesti purkaa laatoitukset osakkaan kustannuksella ja toteuttaa parvekekorjaukset suunnitellusti.

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

Jurinet logo
https://www.jurinet.fi/yhteys/?utm_source=www.omataloyhtio.fi&utm_medium=content&utm_campaign=partnership

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Tarvitsetko lakimiehen apua?

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Isännöitsijä
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: parveke- ja hissiremontit
Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Putkivuodon kustannuksien jako?
Ostimme Joulukuussa asunnon josta löytyi kahden kk:n päästä kosteus ammeen alta, isännöistijä ehdotti että korjataan vaan ammeen kohta, mutta kukaan ei käy tekemään sitä, koska vedeneristykseen tulee saumakohta eikä sille voi antaa takuuta. Nyt kylppäri on betonipinnalla ja kaikki menee uusiksi. Mitä tämän remontin kustannuksista kuuluu meille?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Kerrostalon piha-alueen saneeraus
Yhtiökokouksessa 28.5.2009 päätettiin autokatoksen, jätekatoksen ja ulkoiluvälinevaraston rakentamisesta sekä koko piha-alueen saneerauksesta. Urakkatarjoukset oli pyydetty viideltä urakoitsijalta, kahdelta saatiin tarjous. Halvin tarjous oli 210 310,00 eur(= urakkahinta 193 110 eur + suunnittelu valvontakustannus ja varaus muutos- /lisätöille).
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX
myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton