• Etusivu
  • Osakas

Vuokralla asuminen kasvattanut suosiotaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.11.2021
202111_73529.jpg

Vuokralla-asuminen on lisääntynyt alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa.

Tilastokeskus tutki, miten vuokralla asuminen on muuttunut 2010-luvun aikana. Lopputuloksena saatiin yllättävä tieto siitä, että vuokralla asuminen on lisääntynyt 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa. Eniten vuokralla-asujia toki löytyi alle 40-vuotiaiden keskuudessa, jossa myös suurin kasvu on tapahtunut. Vuoden 2020 lopussa asui kaikista asuntokunnista 34 % vuokralla – tämä on jopa 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Itsenäisesti asuvilla nuorilla vuokralla asuminen on selvästi yleisempää

Tarkastellaanpa heti Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokuntia. Vuonna 2010 alle 40-vuotiaiden asuntokuntien osuus oli vuokralla asuvista 52 prosenttia, nyt vuonna 2020 oli prosenttiluku noussut jo 61 prosenttiin.

Suurinta kasvu oli kahdessa ikäryhmässä 25-29 ja 30-34 -vuotiaiden asuntokunnissa. Näissä ikäryhmissä vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksiköllä. Vertailun vuoksi 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden sekä sitä vanhempien asuntokunnissa.

Grafiikka: Tilastokeskus.
Grafiikka: Tilastokeskus.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu. Alle 25-vuotiaista lähes 90 prosenttia asuu vuokralla. Osittain selitystä saattavat antaa nuorten muutto paikkakunnilta toisille sekä elämäntilanteiden muutokset, sillä omistusasumiseen verrattuna vuokralla asuminen on joustavampaa muutosten tullessa eteen.

Nuorten vuokralla asuminen on yleisempää myös kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokralla asuu alle 25-vuotiaiden asuntokunnista 89 prosenttia. Maaseutumaisissa kunnissa osuus on vastaavasti 67 prosenttia.

Iän karttuessa vuokralla asuminen harvinaistuu, nimittäin 40 vuotta täyttäneiden asuntokunnista noin joka neljäs asui vuokralla vuoden 2020 lopulla.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.
Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuokralla asuminen on omistusasumista yleisemmin valittu ratkaisu.

Vuokra-asuntojen koot ovat pienentyneet

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot ovat olleet keskimäärin 9 m² pienemmät kuin 2010 valmistuneet. Samalla aikavälillä myös omistusasuntojen keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt 7 m². Vertailussa on otettu huomioon kerrostaloissa olevat asutut huoneistot.

Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet asutut asunnot ovat kasvattaneet hieman kokoaan edellisvuonna valmistuneisiin verrattuna. Uusien vuokra- ja omistusasuntojen keskipinta-ala kääntyikin kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013.

2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.
2010-luvun aikana uusien kerrostaloasuntojen keskikoossa on näkynyt laskua, erityisesti vuokra-asuntojen kohdalla.

2010-luvun aikana tapahtunut kerrostaloasuntojen keskikoon pieneneminen ei selity pelkästään pienempien huoneistotyyppien kasvaneilla tuotantomäärillä, sillä myös huoneistotyyppikohtaiset pinta-alat ovat pienentyneet. Tästä esimerkkinä kerrostaloihin valmistuneet asutut vuokrakolmiot, jotka ovat vuonna 2020 lähes 6 m² pienempiä kuin vuonna 2010.

Uusien omistus- ja vuokra-asuntojen välinen kokoero on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet omistusasunnot ovat keskimäärin lähes 20 m² suurempia kun niitä verrataan vuokra-asuntoihin. Vuonna 2010 ero valmistuneiden asuntojen välillä oli noin 18 m².

Uusien vuokra-asuntojen keskimääräisen pinta-alan pienenemistä on havaittu tapahtuneen enemmän kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin muualla Suomessa. Suurimmissa kaupungeissa kerrostaloihin vuonna 2020 valmistuneet asutut vuokra-asunnot ovat lähes 10 m² pienempiä verrattuna 2010 valmistuneisiin. Muualla Suomessa asuntojen keskikoko on pienentynyt hieman yli 7 m².

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2020/01/asas_2020_01_2021-10-14_tie_002_fi.html

Osakas
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Lattia ja nurkka
Isännöitsijä
Viikon kysymys: Tehdyt remontit vuokra-asunnossa
Olen vuokralaisena rivitalossa, jossa on erittäin huono sisäilma ja perheemme oireilee asunnossa. Olen teetättänyt asuntoon omakustantaisesti sisäilmatutkimuksen, asunnon vahvan maakellarin hajun ja oireilumme vuoksi. Kosteusvaurio löytyi makuuhuoneesta seinän ja lattian välisestä raosta , lattialistan takaa. Lattia myös kallistuu 2 cm ulkoseinään päin. Maanvarainen laatta paininut. Asunnossa on myös ilmavuotoja. Olohuoneen katossa näkyy kosteusvaurioita; edellinen vuokralainen kertoi, että siellä katto vuotanut, mutta ulkonäön perusteella näyttää ettei sitä ole korjattu koskaan.Onko vuokralaisella oikeus nähdä raportteja asuntoon tehdyistä remonteista? 
20217_71617.jpg
Osakas
Onko taloyhtiössä tapahtunut kunnossa­pito­velvollisuuden laimin­lyönti?
Kyse on vakavasta asumishaitasta. Ylemmän kerroksen lattia-asennus on todettu virheelliseksi ja äänieristys on todettu mittauksella (v. 2020) merkittävästi heikommaksi kuin rakennusajan ( -72) standardi. Korona-ajan tuoma muutos kyseisen asunnon asukasmäärässä on vielä huonontanut olosuhteita.Remonttihanke on ollut vireillä mutta ei etene. Tietoa on annettu huonosti. Ensin luvattiin remontti alkuvuodesta, mutta se vesittyi. Sitten maaliskuussa, mutta remontointivelvollinen ilmoitti pelkäävänsä koronaa ja asia siirtyi kahdella kuukaudella.Nyt rokotukset ovat kunnossa ja remontin piti alkaa kesäkuun alkupuolella. Mitään ei tapahdu. Isännöinti tukee yläkerran asukasta vahvasti ja minua syytetään meluherkkyydestä ja kuvittelusta. Hallituksen pj ei vastaa sähköposteihini. Mitä laki sanoo joutuisuusvaatimuksesta?
Katu, jossa on taloja rivissä
Isännöitsijä
Epäoikeudenmukaiset vesimaksut?
Rivitaloyhtiössämme on 10 samankokoista asuntoa, joissa asukkaita 1-6/asunto. Vesimaksu sisältyy yhtiövastikkeeseen, joka perustuu samankokoisten asuntojen pinta-alaan yhtiöjärjestyksen mukaan. Yksin asuva osakas joutuu maksamaan n. 3,5-kertaisesti kuluttamansa veden. Onko mitään lakiin perustuvaa keinoa muuttaa vesimaksua esim. talouden henkilömäärään perustuvaksi? Huoneistokohtaisia vesimittareita ei ole ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen on varmasti vaikeaa.
Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Isännöitsijä
Onko oikein, että hallituksen jäsenet saunovat ilmaiseksi?
Onko oikein, että hallituksen jäsenet saavat ilmaiset saunavuorot ja vielä rahallisen korvauksen kokouksista?
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Energia
Energiatutkimus taloyhtiössä
Omataloyhtiö.fi:n verkkolehdessä toteutettiin energiankäyttöä ja siihen liittyviä asenteita käsittelevä tutkimus. Tutkimus toteutettiin neljässä osassa: sähkö, vesi, lämmitysjärjestelmät sekä lämpöhäviöt, lisäksi esitimme kahden viimeisen osalta kysymyksiä energiatodistuksiin liittyen.Osa-alueet sisälsivät kukin noin kymmenen kysymystä. Kysymysten lisäksi annoimme kutakin aihealuetta käsiteltäessä laskennallisia esimerkkejä parannuksista koituvien säästöjen havainnollistamiseksi.Tutkimuksen kyselyihin vastasi keskimäärin 400 palvelun käyttäjää. Kyselyihin vastanneista noin 40 % oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen jäseniä, 40 % osakkaita ja loput isännöitsijöitä, kiinteistöhuollon työntekijöitä tai vuokralaisia. Ohessa esitetty tutkimustulokset aihealueittain.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Osakas
Viikon kysymys: Mitä tehdä kun urakoitsija ei huomioi reklamaatiota mitenkään?
Taloyhtiömme teetti pienen kokonaisurakaksi sovitun remontin vuoden 2011 lopulla yksi- ja kaksikerroksisiin rivitaloihinsa. Urakoitsija jätti meille ilmoittamatta osan töistä tekemättä ja lopun työn teki niin ammattitaidottomasti ja virheellisesti, ettemme voineet hyväksyä työnjälkeä.Työnjälkien korjaaminen ei urakoitsijalta oikein onnistu, joten kiireelliset korjaukset olemme jo joutuneet korjauttamaan toisella yrityksellä.Urakoitsijan lähettämää laskua emme ole vielä maksaneet, koska siitä ei ole asianmukaisesti vähennetty tekemättömien töiden osuutta eikä kuluja, jotka meille ovat aiheutuneet kun urakoitsijan tekemää virheellistä työnjälkeä on jo jouduttu pikaisesti korjauttamaan toisella yrityksellä. Myös osa virheellisesti tehdyistä töistä on edelleenkin korjaamatta. Urakoitsija ei suostu niitä korjaamaan eikä myöskään neuvottelemaan laskusta. Sanoo, että tekemämme reklamaatio on naurettava.Urakoitsija lähetti maksamattoman laskumme tämän vuoden puolella perintätoimistoon, jonne ilmoitimme riittauttavamme laskun. Perintätoimiston ehdotuksesta teimme urakoitsijalle sovintoesityksen, joka ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Perintätoimisto on lopettanut perinnän ja palauttanut saatavan takaisin urakoitsijalle. Näyttää siis siltä, ettei asia etene edes oikeudessa.Kuinka kauan meidän on odotettava ennenkuin voimme jättää laskun lopullisesti urakoitsijalle maksamatta ja korjauttaa pikaisesti ulkopuolisella yrityksellä nyt remontissa havaitut virheet sekä teettää vielä ulkopuolisella yrityksellä remontin lopputarkastuksen, jotta saisimme varmuuden myös niistä työnjäljistä, joita emme ole itse katon korkeuden vuoksi vielä saaneet tarkistettua.Miten meidän on toimittava siinä tapauksessa, jos lopputarkastuksessa ilmeneekin, että urakoitsija on aiheuttanut virheellisesti tekemällään remontilla myös isompaa vahinkoa rakennuksillemme, niin että katsommekin olevamme lisäksi vielä oikeutettuja vahingonkorvauksiin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton