LVI

Kerrostaloissa ilmanvaihto voidaan ratkaista asuntokohtaisesti, kerroskohtaisesti tai keskitetysti. Keskitetyssä ilmanvaihdossa yksi kone hoitaa kaikkien asuntojen ilmanvaihdon. Etenkin korkeammissa rakennuksissa ilmanvaihto voidaan hoitaa myös kerroskohtaisesti, jolloin yksi kone hoitaa yhden tai useamman kerroksen ilmanvaihdon. Asuntokohtaisessa ilmanvaihdossa jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtokone.

Energian hinta näkyy taloyhtiöissä nopeasti, ja ilmanvaihto nousee siksi usein keskusteluun. Kulutus muodostuu kahdesta eri asiasta: lämmitysenergiasta, joka kuluu ulkoa tulevan ilman lämmittämiseen, sekä ilmanvaihtokoneen käyttämästä sähköstä, jota vievät puhaltimet ja mahdolliset sähköiset lämmitysvastukset.Suuruusluokkana voi pitää, että nykyaikaisessa huoneistokohtaisessa tulo poisto -koneessa pelkkä laitteen sähkönkulutus voi olla joitakin satoja kilowattitunteja vuodessa per asunto. Lämmitysenergian puolella erot ovat paljon suurempia riippuen siitä, onko käytössä lämmöntalteenotto ja miten tuloilman lämpötilaa pidetään.

Taloyhtiöissä ilmanvaihdon vaihtotarve tulee usein vastaan silloin, kun kanavisto on iäkäs ja vanha kone ei enää pidä ilmavirtoja tasapainossa. Tämä näkyy asunnoissa vedon tunteena, epätasaisena sisäilman laadun vaihteluna ja kohonneina energiakuluina. Kun koneen vaihtoa tai peruskorjausta suunnitellaan, tavoitteena on ratkaisu, joka toimii tasaisesti myös tuulisina päivinä, suodattimien likaantuessa ja sulatusjaksojen aikana.

Monessa taloyhtiössä on käytössä 1990–2000 -luvuilla asennettuja ILTO-ilmanvaihtokoneita, jotka alkavat lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Vanhojen laitteiden hyötysuhde on heikko, energiankulutus kasvaa ja huoltotarve lisääntyy. Tällöin taloyhtiöllä on edessään tärkeä päätös: jatketaanko vanhan koneen korjaamista vai vaihdetaanko se uuteen, energiatehokkaaseen malliin.

Koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotolla varustetut ilmanvaihtokoneet ovat olennainen osa nykyaikaisten taloyhtiöiden sisäilman hallintaa, mutta koneellisen ilmanvaihdon tai laitteiden toiminta ei ole välttämättä asukkaille selvää. Mielessä saattaakin herätä kysymys, pitääkö tai voiko ilmanvaihtokoneen asetuksille itse tehdä jotain?

Monissa taloyhtiöissä ilmanvaihdon ongelmat johtuvat usein riittämättömästä korvausilman saannista. Korvausilmaventtiilit voivat olla huonokuntoisia tai puuttua kokonaan. Erityisesti vanhat narukäyttöiset muoviventtiilit jumittuvat herkästi, mikä heikentää ilmanvaihtoa ja voi ajan mittaan aiheuttaa merkittäviä haittoja sekä rakennuksen kunnolle että asukkaiden terveydelle.

Ilmanvaihdon suodattimet taloyhtiöissä ovat yksi niistä huomaamattomista, mutta olennaisista osista kiinteistön ylläpidossa, jotka vaikuttavat suoraan asumisviihtyvyyteen ja terveyteen. Vaikka suodattimien vaihtaminen voi tuntua vähäpätöiseltä toimenpiteeltä, on sillä suuri merkitys sekä sisäilman laatuun että kiinteistön energiatehokkuuteen.

Ilmanvaihdon suodattimet taloyhtiöissä ovat yksi niistä huomaamattomista, mutta olennaisista osista kiinteistön ylläpidossa, jotka vaikuttavat suoraan asumisviihtyvyyteen- ja terveyteen. Vaikka suodattimien vaihtaminen voi tuntua vähäpätöiseltä toimenpiteeltä, on sillä suuri merkitys sekä sisäilman laatuun että kiinteistön energiatehokkuuteen.

Perinteiset ilmanvaihtojärjestelmät hukkaavat valtavasti energiaa puhaltamalla lämpimän ilman suoraan ulos asunnosta. Kun taloyhtiö lähtee suunnitelmallisesti pienentämään kiinteistöjensä energiankulutusta ja sen avulla parantamaan energialuokitustaan, ilmanvaihtokoneiden vaihtaminen nousee suureen rooliin.

Hyvä sisäilma on tärkeä hyvinvoinnin osa-alue taloyhtiön asukkaille ja tilojen käyttäjille. Asuntojen sekä yhteiskäytössä olevien tilojen ilman tulee vaihtua tarpeeksi usein, jotta se pysyy hyvänä hengittää ja ylimääräinen kosteuskuorma poistuu. Ilmanvaihdon uudistaminen parantaa asumisviihtyvyyttä ja tehostaa energian käyttöä tuoden säästöjä taloyhtiölle. Mutta mikä on paras toteutusratkaisu?