Remontti

Mikä on paras tapa parantaa äänieristystä kerrostalossa? Kuinka voidaan hiljentää viereisistä huoneista, huoneistoista tai yläkerrasta tulevia ääniä? Entä kuinka paljon esimerkiksi yksi kipsilevy suoraan seinään kiinnitettynä parantaa äänieristystä verrattuna vaikkapa villa- ja kipsilevyyn tai kahteen kipsilevykerrokseen? Voiko kattoon lisätä jonkin eristeen? Entä miten ontot lastulevyseinät kannattaa äänieristää?Tässä monia kysymyksiä, joita nousee mieleen, kun ahdistus omassa asunnossa nousee naapurista kuuluvien äänien vuoksi. Lue asiantuntijan vastaukset kysymyksiin

Korjaushankkeet ovat taloyhtiöiden hallitukselle ja asukkaille niitä raskaimpia projekteja viedä läpi, joten hankkeen valmisteluun etukäteen kannattaa panostaa. Taloyhtiöiden korjaushankkeista ja niiden osakas-/asukasvaikutuksista puhuttaessa keskitytään usein hankkeen investoinnista aiheutuviin kustannuksiin ja miten se vaikuttaa osakkaiden kuluihin kuten vastikkeisiin sekä tietenkin miten korjaushanke näkyy arvon nousuna.

Tuntuuko taloyhtiössä siltä, ettei lämpö koskaan jakaudu tasaisesti? Rivitalon toisessa päässä tarkenee t-paidassa, toisessa lisätään patterin viereen lämmitin. Kerrostalossa alakerran asukas valittaa kylmyydestä, kun yläkerrassa ikkunat ovat talvipakkasellakin auki.Usein syy löytyy lämmitysverkon puutteellisesta perussäädöstä, ja tätä ongelmaa on yllättävän monessa taloyhtiössä. Arvioiden mukaan kolme neljästä Suomen asuinrakennuksesta kaipaisi normaalia perussäätöä. Perussäätämättömissä kiinteistöissä lämpötilaerojen arvioidaan olevan keskimäärin yli 3 °C, mutta yli 6 °C:n lämpötilaerotkaan eivät ole harvinaisia.

Vesikattoremontti on merkittävä investointi, joka vaikuttaa paitsi talosi suojaan ja asumismukavuuteen myös sen arvoon pitkällä aikavälillä. Oikein ajoitettu kattoremontti ehkäisee kosteusvaurioita, parantaa energiatehokkuutta ja säästää rahaa, kun ongelmiin ei tarvitse reagoida hätätilanteessa.

Vesivahinko on taloyhtiössä harvoin pieni harmi. Se voi keskeyttää arjen yhdessä huoneistossa, levitä useaan asuntoon ja kasvattaa korjauskulut nopeasti suuriksi. Finanssialan mukaan vuotovahingoista maksetaan Suomessa vuosittain noin 160 miljoonaa euroa korvauksia, ja korvattavia vahinkoja on noin 37 000 vuodessa. Siksi vesivahinkojen torjunta ei ole ainoastaan huollon yksityiskohta, vaan osa taloyhtiön riskienhallintaa.

Monessa taloyhtiössä eletään aikaa, jolloin rakenteet, salaojat ja eristeet ovat tulleet käyttöikänsä päähän, erityisesti 1990-luvulla ja sitä vanhemmissa rakennuksissa. Taloyhtiöiden korjaustarpeet ovat moninaisia ja vaihtelevat rakennusvuoden, rakennusmateriaalien ja -ratkaisujen mukaan. Kun korjataan ulkopuolisia rakenteita, on ratkaisevaa valita menetelmä, joka kestää aikaa ja nopeuttaa urakkaa. Yksi viime vuosina yleistyneistä ratkaisuista on ISODRÄN-levy – materiaali, joka yhdistää lämmöneristyksen, kosteuseristyksen ja salaojituksen samaan rakenteeseen.

Monilla 1990- ja 2000-luvuilla rakennetuilla taloyhtiöillä on alkanut ilmetä kosteuden aiheuttamia ongelmia eteenkin kellarikerroksissa. Tyypillisesti ongelmat alkavat 30–40 vuotta rakentamisesta. Kapilaarisen kosteuden aiheuttamat kosteusongelmat kehittyvät huomaamatta ja pahentuvat, jos niihin ei reagoida. Tämä ongelma on monelle rivitaloyhtiölle todellinen haaste, sillä rivitalojen kellarikerrokset ovat hyvin usein asumiskäytössä, toisin kuin kerrostalojen pyöräkellarit ja varastot.

Lyhyesti meidän taloyhtiömme tarina menee niin, että meiltä hajosi lämmitys, emmekä saaneet pankilta lainaa sen korjaamiseen. Sen seurauksena taloyhtiö oli pakko hakea konkurssiin, joka lopulta raukesi varojen puutteeseen.Perheemme asui rivitalossa, joka oli rakennettu 1960–1970-lukujen vaihteessa. Taloyhtiössä oli 15 asuntoa, enimmäkseen kaksioita tai pieniä kolmioita. Me muutimme taloon vuonna 2009. Uskoimme kiinteistönvälittäjää, joka vakuutti, että talossa ei ole akuutteja korjaustarpeita.

Tyhjillään tönöttävä rivitalo kertoo karua tarinaa taloyhtiön konkurssista. Reilut viisikymmentä vuotta vanhassa talossa jätettiin vuosien varrella pakolliset korjaukset tekemättä ja seurauksena oli lopulta konkurssi. Tarina on tutkijan mukaan tyypillinen taloyhtiöiden konkursseista puhuttaessa. Asunto-osakeyhtiön konkursseja tutkinut oikeustieteen maisteri Sara Nissinen löysi eroja uusien ja vanhojen taloyhtiöiden konkurssien syistä.

Kertauksena kohdetiedot: Satakunnassa sijaitseva, 1989 valmistunut rivitaloyhtiö, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sähkölämmitys. Saunan ja pesuhuoneen lattiapinta-alaa on noin kymmenen neliötä. Saunan on saanut lämpimäksi 80 asteeseen alle puolessa tunnissa 6 kWh:n kiukaalla. Tämä artikkeli on jatkoa rivitalohuoneiston pesuhuone- ja saunaremontin seurantakohteelle.