Päätöksenteon taloyhtiössä tekee yhtiökokous

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX

1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.

Kerrostalossa putkiremontti tulee ajankohtaiseksi, kun taloyhtiön vuosittaiset putkiston ja viemäriverkoston ylläpito- ja korjauskustannukset nousevat korkeiksi – yleensä noin 50 vuoden välein.

Rivitaloyhtiö omalla tontilla. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaan hallintaan kuuuluu vain huoneisto. Yhtiöön kuuluu kolme erillistä rivitaloa, jotka on rakennettu toisistaan poikkeaviin maastokohtiin. Parvekkeen edustalla oleva yhtiön määräysvallassa oleva alue on merkittävästi erilainen eri talojen kohdalla.Yhden talon kohdalla parvekkeen edusta oli rakennettaessa laatoitettu, toisen talon kohdalla avautui parvekkeen edessä nurmikko ja kolmannen talon kohdalla ei alunperin ollut parvekkeelta edes aukkoa ja rappusia maastoon. Nyt tällaiseen asuntoon oikeuttava osakas vaatii yhdenvertaisuuteen viitaten oikeutta rakentaa parvekkeensa edustalle puupintaisen terassin.Rakennelma estäisi vapaan kulkemisen talon ympäri ja olisi naapureiden kohdalla olevaa maastoa korkeampi. Naapurit vastustavat terassin tekoa. Varustetaso eri taloissa on poikkeava; vain yhdessä talossa on alunperin saunat, asuntojen koko on taloissa erilainen.Terassia vaadittaessa ei voitane vedota osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun?