Etusivu

Remontti

RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima green deal edistää kestävää purkamista

Rakentajan toimitus

Päivitetty 12.10.2023

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry tiedottavat

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.

Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.

"Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

"Jäsenkuntamme on sitoutunut toimimaan vastuullisuuden edelläkävijänä, ja kestävän purkamisen green deal on osoitus ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien sekä säädöksiä valmistelevien tahojen yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää kiertotaloutta koko rakentamisen elinkaaressa. Tämä on yksi askel kiinteistö- ja rakentamisalalta kohti EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista", toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.

RAKLIn jäsenistä ensimmäisinä sopimukseen sitoutuvat Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Ylva ja OP Kiinteistösijoitus Oy.

Purkukartoitus auttaa uudelleenkäyttämään ja kierrättämään

Ympäristöministeriön tavoitteena on luoda hyvät edellytykset rakennus- ja purkumateriaalien korkeatasoiselle hyödyntämiselle. Ministeriön kolme uutta opasta sisältävät ohjeet materiaalitehokkaaseen purkamiseen. Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä. Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite.

Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.

Rakentamisen osuus noin puolet käytetyistä luonnonvaroista

Rakentaminen käyttää merkittävästi maailman luonnonvaroja, ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden keinoin voidaan tehokkaasti vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä.

Maassamme syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta noin 85 prosenttia syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista vähintään 70 prosenttiin kuluvana vuonna. Viimeisen arvion mukaan rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste materiaalina oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.

Kestävän purkamisen green deal -sopimus(pdf)

Lisätietoja:

Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 074

Tekninen johtaja Mikko Somersalmi, RAKLI ry, etunimi.sukunimi@rakli.fi, p. 040 7207 645

Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimusten avulla voidaan tehostaa nykylainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää sitä. Sopimuksissa voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita sekä saavuttaa tietyt tavoitteet ilman lisäsääntelyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Green deal -sopimuksilla haetaan verrattain nopeasti saavutettavissa olevia tuloksia, joiden seurannasta sovitaan sopimuksessa. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 07.02.2020

Remontti

ekologisuus

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Materiaalit

Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

Energia

Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?

Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.

Energia

Vinkki: takkavaihtoehtoja myös mökkiolosuhteisiin

Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.

Isännöitsijä

Onko osakkaan pakko maksaa ylimääräinen vastike?

Meillä kerätään yleensä ylimääräinen yhtiövastike taloyhtiön korjauksiin. Viime vuonna kerättiin ylimääräinen vastike, kun suihkutiloihin vaihdettiin silikonisaumat. Kahteen asuntoon ei tarvinnut vaihtaa, vaikka he maksoivat vastikkeen. Jos tänä vuonna kerätään jälleen vastike korjauksia varten, ovatko he velvollisia maksamaan vastikkeen, vaikka eivät voineet hyödyntää sitä omaan asuntoon vaan ns. maksoivat toisten korjaukset.Onko tällainen ylimääräinen vastikkeen keräys osakkaan pakko maksaa?

Osakas

Linjasaneerauksen aika - 8 yksinkertaista vaihetta onnistumiseen

Linjasaneeraus sanana nostaa monelle kylmän hien pintaan tai vähintäänkin epämukavan tunteen. Tiedossa pölyä, auki revittyä keittiötä ja kylpyhuonetta, tavaroiden pakkaamista, purkamista, väliaikaista asumista jossain muualla – epämukava tunne ei siis välttämättä ole mitenkään ihmettelyn aihe. Mutta onko linjasaneerauksen pakko olla tällaista, voisiko sen toteuttaa niin, että hyvä mieli säilyy sekä asukkaalla että tekijällä ja koko taloyhtiöllä?Mistä syntyy onnistunut putkiremontti?

Ajankohtaista

Viikon kysymys: Vastuunjako paritaloyhtiössä, voidaanko muuttaa?

Asun 70-luvun paritalossa, jossa on suullisesti sovittu että korjaukset tehdään omalle puolelle omin varoin.Kummassakin asunnossa on pitkään olleet samat asukkaat, joten ongelmia tämän vastuujaon kanssa ei ole ollut.Tiedän että yhtiöjärjestykseen voi asian kirjata mutta päteekö juridisesti esim. yhtiökokouksen muistiossa oleva maininta tästä? Haluaisin päästä tästä mieltä vaivaavasta asiasta kevyemmillä toimenpiteillä kuin yhtiöjärjestyksen muuttamisella. Yhtiöjärjestys on alkuperäisessä muodossaan.

Luetuimmat