• Etusivu
  • LVI

Taloyhtiöiden energiansäästöä käsiteltiin webinaarissa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.02.2025
20215_70792.jpg

Omataloyhtiö.fi järjesti huhtikuussa 2021 taloyhtiöiden energiansäästö webinaarin. Illan aikana käsiteltiin vedenkulutusta, kaukolämpöä ja ilmanvaihtoa. Koostimme illasta tiiviin tietopaketin ja artikkelin lopusta pääset katsomaan webinaaritallenteen.

Veden lämmittämiseen kuluu valtaosa taloyhtiön energiasta

Vedenkulutus on ajankohtainen aihe viime syksynä voimaan tulleiden EU-direktiivi muutosten myötä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi on määrännyt, että vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Direktiiviä on taloyhtiöissä tulkittu niin, että vesimittarit on asennettava, mutta ei otettava käyttöön.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutosdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat Suomessa voimaan 23.11.2020. Uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat huoneistokohtaiset veden kulutusmittarit sekä lämpimälle että kylmälle vedelle. Uudistuksen tavoitteena on energiatehokkaampi veden- ja lämmönkulutus. Samalla vesilaskutuksessa siirryttäisiin kulutukseen perustuvaan laskutukseen.

Vähentämällä vedenkulutusta saadaan merkittävää säästöä energiankulutuksessa. Jo 30 %:n säästö vedenkulutuksessa on 10 %:n säästö energiassa. Sääntöjen mukaan vain lämpimän vedenkulutus pitää mitata, mutta Suomessa edellytetään myös kylmän veden mittausta. Näin pystytään vaikuttamaan kokonaisvedekulutukseen ja saadaan aikaiseksi oikeudenmukainen laskutus.

Vettä kulutetaan Suomessa keskimäärin 130 litraa vuorokaudessa per henkilö. Kyse on kuitenkin keskiarvosta, joten kulutustottumukset vaihtelevat huimasti! Vedenkulutus voi vaihdella jopa alle 50 litrasta vuorokaudessa pitkälle yli 500 litraan henkilöä kohti.

Huoneistonäytön tai mobiilisovelluksen avulla vedenkulutusta tarkkailemalla saa tarkan käsityksen siitä, paljonko vettä taloudessa kulutetaan. Kun asukas alkaa saamaan laskun vedestä kulutuksen mukaan, alkaa hän kiinnittämään huomiota kulutustottumuksiin. Kulutusta seuraamalla on helppo muuttaa omia kulutustottumuksiaan ja yleensä taloyhtiön vedenkulutus putoaa keskimäärin 30% vesilaskutuksen aloittamisen seurauksena.

Lue lisää Verton huoneistokohtaisista vesimittareista >>

Viisi viisasta syytä valita kaukolämpö

Uuden sukupolven kaukolämpö perustuu fossiilisten energianlähteiden korvaamiseen älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, mm. hukkalämpöjä, uusiutuvaa sähköä, geotermistä energiaa ja bioenergiaa hyödyntäen. Tekoäly optimoi kaukolämpöjärjestelmän toimintaa.

Taloyhtiön vastikkeista 30-40 % muodostuu lämpimän käyttöveden ja lämmityksen kustannuksesta. Siksi on tärkeää, että lämmitys toimii tehokkaasti ja tasaisesti ilman turhaa kulutusta tai ylilämmitystä. Kauko­läm­pöi­sessä taloyh­tiössä energiaa voi säästää ilman suuria inves­tointeja. Käytet­täessä lämmi­tys­lait­teita oikein, energiaa säästyy ilman, että mukavuu­desta ja terveel­li­sestä asumi­sesta tarvitsee tinkiä. Jokainen asukas voi omilla käyttö­tot­tu­muksillaan vaikuttaa lämmön­säästöön asuin­mu­ka­vuu­desta tinki­mättä.

Tässä viisi vinkkiä lämmön säästöön:

1. Jaa lämmön säästövinkit asukkaille

  • Jaa energiatietoutta taloyhtiön asukkaille
  • Yhden asteen pudotus säästää energiaa noin 5 %
  • Kiinnitä huomiota sopivaan sisälämpötilaan. Suosituslämpötilat: oleskelutila 20–22 °C, makuuhuone 18–20 °C, porrashuone 17–18 °C, varasto 12 °C, autotalli 5 °C
  • Älä läträä lämpimällä vedellä
  • Parvekelasit ja rappukäytävän ulko-ovi kannattaa pitää kiinni
  • Jos matkustat useamman päivän, voit säätää patteritermostaatit pienemmälle

2. Seuraa lämmön kulutusta3. Seuraa jäähtymää

  • Seuraa erityisesti sääkorjattua eli normeerattua kulutusta, joka auttaa näkemään energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksen lämmönkulutuksessa.
  • Muista seurannassa ottaa huomioon sekä energiankulutuksen että kustannukset

Jäähtymällä tarkoitetaan kaukolämmön tulo- ja paluuveden välistä lämpötilaeroa.

  • Jäähtymä tulisi olla:
    • Lämmityskaudella vähintään 25 °C
    • Kesäaikana 15–30 °C
    • Jos jäähtymä on alle näiden arvojen kannattaa ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön tai lämmöntoimittajaan ja kysyä mistä tämä johtuu. Miksi jäähtymä ei ole riittävän iso.
  • Jäähtymätiedon löydät laskulta, Oma Fortum-palvelusta sekä kysymällä omalta lämpöyhtiöltäsi
  • Jäähtymää seuraamalla varmistetaan laitteiden/siirtimen toiminta

4. Tasapainota lämmitysverkosto5. Hyödynnä energiatehokkuuspalveluja

  • Lämmitysverkoston epätasapaino ja suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.
  • Lämmitysverkoston perussäädöllä varmistetaan, että verkoston vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osissa.
  • Hyvin säädetyn ja tasapainossa olevan lämmitysverkoston ansiosta kiinteistön huoneistojen lämpötila pysyy tasaisena lämmityskaudella, saadaan säästöjä ja asukkaiden viihtyvyys paranee.
  • Lämmityksen optimointipalvelu Fortum SmartLiving perustuu asuntojen olosuhteiden mittaukseen sekä tekoälypohjaiseen etävalvontaan ja säätö-menetelmään. Tekoäly löytää aina energiatehokkaimman tavan saavuttaa halutut olosuhteet käyttäen hyödyksi mittausdataa, sääennustetta ja oppivia algoritmeja.
  • Järjestelmä ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa ja korvaa aikaisemman säätökäyrän.

Lue lisää

Fortumin kaukolämmöstä >>

Energiatehokas ilmanvaihtosaneeraus

Tiesitkö, että nelihenkinen perhe tuottaa vuorokaudessa niin paljon vesihöyryä, että se vastaa 10-12 litraa vettä. Jo tämän vuoksi ilmanvaihdon pitää olla huippukunnossa. Sen lisäksi vietämme suurimman osan ajasta sisällä, jolloin ilmanvaihto vaikuttaa suuresti asumismukavuuteen.

Hyvä ilmanvaihto poistaa hajut ja kosteuden, lämmittää ja suodattaa tuloilman sekä mahdollistaa tarpeenmukaisen käytön. Se on helppokäyttöinen, helppo huoltaa sekä hiljainen. Tärkeintä on myös, että hyvä ilmanvaihto säästää energiaa.

Ilmanvaihtosaneerausta suunniteltaessa kannattaa miettiä huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon, jolloin joka asunnossa on oma ilmanvaihtokone. Taloyhtiö ei tarvitse erillistä konehuonetta ja tilantarve on pieni. Ilmanvaihto on asukkaan tarpeen mukaan säädettävissä ja ulkoilma tulee hallitusti sisälle ilmanvaihtokoneen kautta, jolloin ei synny alipainetta. Tuloilma saadaan lämmitettyä ja suodatettua. Näin vältytään kylmän ilman aiheuttamasta vedon tunteesta. Energiankulutus myös pienenee asuntokohtaisella ilmanvaihdolla, koska jokainen voi säätää ilman vaihdon tilakohtaisesti.

Talotuuletin voidaan myös korvata ilmanvaihtokoneella. Tällöin ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla asennetaan lieden yläpuolelle. Talotuulettimen alkuperäinen poistoilmakanavisto säilytetään ja asennetaan vain uudet ulko- ja tuloilmakanavat. Liesikuvun pitää vain soveltua rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään.

98 % asukkaista on erittäin tai melko tyytyväisiä sisäilman laatuun lämmöntalteenottojärjestelmän asentamisen jälkeen.

Info

Info

Ilmanvaihdon energiansäästömahdollisuudet esimerkkilaskelma:
Ilmanvaihdon energiankulutus 38 l/s (Lähde: VTT:n sertifikaatti, Etelä-Suomi, Vallox 096 MC):

  • IV-energian tarve vuodessa/asunto 5 600 kWh/v
  • LTO energiansäästö (75%) 4 200 kWh/v

Ilmanvaihtokoneen energiankulutus:

  • Levylämmönvaihdin 0 kWh/v
  • Puhallinenergia 340 kWh/v
  • Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus 70 kWh/v

Energiansäästö taloyhtiössä:

  • 30 asuntoa (30 x 4 200 kWh) n. 126 000 kWh/v
  • Vedenkestävää energiatehokkuutta taloyhtiöihin, toimitusjohtaja Antti Salakka, Verto
  • Viisi viisasta syytä valita kaukolämpö, myyntijohtaja Timo Kivi, Fortum Power and Heat Oy
  • Energiansäästöä ilmanvaihtosaneerauksella, koulutuspäällikkö Ali Aaltonen, Vallox Oy

Tilaa esite

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

LVI
ilmanvaihto
käyttövesi
lämmitys
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20238_82973.jpg
Ilmavesilämpöpumppu vanhaan omakotitaloon - katso säästölukemat!
Ilma-vesilämpöpumppu mahdollistaa asunnon kokonaisvaltaisen ja energiatehokkaan lämmityksen. Laite hyödyntää mahdollisimman paljon ilmaista energia alentaen asunnon lämmityskustannuksia huomattavasti. Asunnon tarvitsemat ilma, lämpö ja vesi hoituvat kaikki yhdellä laitteella.
20074_4346.jpg
Akvaterm-lämmönvaraaja
Ketju on yhtä vahva kuin…Sanonta pätee hyvin lämmityskattila-asennukseen. Usein mielenkiinto kohdistuu vain itse kattilaan. Vähintään yhtä tärkeää on ammattimainen asennustyö. Uuden kattilan ja varaajan osto on kuin naimisiinmeno, ei siis mikään pikku juttu.Kattilan luvataan toimivan noin 20-25 vuotta. Yhtä tärkeää on sen optimaalinen toiminta koko elinkaarellaan. Oikealla tavalla toimivat latauspumppu, shunttiautomatiikka, pumput, venttiilit, putkimitoitukset sekä asennustavat muodostavat toimivan kokonaisuuden. Siksi ketjun kaikkien lenkkien on oltava yhtä vahvoja. Kaukora Oy tuo maahan kaikkia näitä tuotteita, joten pakettihankintana voit olla varma ketjun kestävyydestä.Lisätietoa lämmönvaraajista
Taajama
Kaukolämmönjakokeskus – milloin tulee vaihto eteen ja mitä huomioida vaihtoa harkittaessa?
Laitteet, kuten kaukolämmönjakokeskuskin, tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. Mutta mistä tietää milloin kaukolämmönjakokeskus tulee vaihtaa ja mitkä ovat ensimmäiset merkit vaihtoajan lähestymisestä? Mitä on hyvä huomioida uutta valittaessa? Kannattaako nykyisen lämmönjakokeskuksen vaihto uuteen, vaikka vaihtoaika ei olisikaan umpeutumassa?
20214_70114.jpg
Omakotitalon putkiremontti on luultua helpompi - katso myös hinta-arvio
Omakotitalon putkistoja ovat käyttövesi-, lämmitys- ja viemäriputkistot. Vesivahinkojen riski kasvaa merkittävästi, kun putkistot ovat yli 25 vuotta vanhoja. Ensimmäisenä uusimistarpeessa on yleensä käyttövesiputkisto ja muutama vuosi sen jälkeen patteriverkoston putkisto. Niiden vaihtaminen uusiin on onneksi helppoa, kun uudet tyylikkään valkoiset tai kromin väriset putket voidaan asentaa pintaan. Viemäriputket on aina asennettava lattiarakenteen alle ja siksi niiden vaihtaminen on hankalampaa. Onneksi tähän on apuna putkien sukitusmenetelmä, jota tarjoavat jo monet LVI-alan yritykset.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Valvojan vastuu ja osakkaan oikeudet?
Mitkä ovat valvojan vastuut yleisesti ottaen korjaushankkeissa? Onko valvojan tarkastettava kaikki keskeiset työvaiheet ja osakkaiden tekemät reklamaatiot työn laadusta? Entä jos valvoja on hyväksynyt työn, joka osoittautuu myöhemmin kelvottomaksi?Yhtiössä on tehty useita remontteja, joissa on sattunut virheitä. Viimeisimpänä on tehty räystäsremonttia, jossa räystäät irrotettiin sovittua pidemmältä matkalta ja suojaus tehtiin huonosti, niin että sadevedet tulivat ylimmän kerroksen asuntoihin. Urakoitsija sanoo, valvojan hyväksyneen suojauksen.Onko osakkailla oikeus saada työmaapöytäkirjoja tai kosteuden mittauspöytäkirjoja itselleen tai nähtäväksi? Mikä on osakkaiden oikeus saada vaatia kosteusmittauksia ja tietoa korjausten etenemisestä ja aikatauluista? Ikkunoiden väliin on tullut vettä ja mahdollisesti seiniinkin kosteutta, mutta valvoja on nihkeä myöntymään mittauksiin. Etenemisestä saa tietoa vain lypsämällä. Korjattukin räystäs on ilmeisesti tehty väärin, koska vettä roiskuu ikkunoihin. Miten osakkaan tulisi toimia, kun reklamaatiot työnjohdolle ja valvojalle eivät tunnu johtavan mihinkään eikä isännöitsijäkään reagoi.
Katu, jossa on taloja rivissä
Viikon kysymys: Isännöitsijä laiminlyö suurimman osan velvollisuuksista
Olemme viiden huoneiston taloyhtiö. Isännöitsijätoimisto on hoitanut hallintomme v. 2007 lähtien. Pari vuotta sitten meillä vaihtui isännöitsijätoimiston puolesta isännöitsijä, joka ei ole hoitanut asioita hyväksyttävästi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton