Viikon kysymys: Taloyhtiön varojen väärinkäyttö?

Yhtiömme on perustettu 1960-luvulla ja siinä on 10 asuntoa. Yhtiö sai uuden yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölain uusimman version voimaantulon jälkeen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastaja tarvitaan jos yhtiössä on vähintään 30 asuntoa ja jos tilintarkastulain 4–6 § niin vaativat. Jälkimmäisessä vaaditaan tilintarkastusta, kun taseen määrä on yli 100 000 €, liikevaihto on yli 200 000 € tai työntekijöitä yli 3 henkilöä.Tarjoittako tämä, että kun jo yhden asunnon omapääoma-arvo ylittää tuon 100 000€, asunto-osakeyhtiössä on aina oltava tilintarkastaja?

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Voimassa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa on äänileikkuri. Se tarkoittaa, ettei yksittäinen osakas saa käyttää enintään 15 %:n äänivaltaa asunto-osakeyhtiön päättävissä kokouksissa.a) Koskeeko tämä myös sellaista osakasta, jolla oma ääniosuus jää alle 15 %, mutta hänellä on valtakirjoja toisilta osakkailta, ja niiden kanssa yhteen laskettu äänimäärä ylittääkin tuon 15 %, on esim. 35 %.b) Koskeeko tuo 15 % koko as. oy:n äänimäärää, vai vain läsnä olevien/ paikalla edustettujen yhteen laskettua äänimäärää?

Taloyhtiömme saunat remontoitiin vuonna 2013. Tänä vuonna huoltoyhtiön tekninen asiantuntija totesi toisen saunan lattialaatat hengenvaarallisen liukkaiksi ja sauna laitettiin käyttökieltoon. Hallituksen puheenjohtajana on sama henkilö kuin remonttien aikana. Hän on kertonut, että lattialaattojen standardit ovat muuttuneet ja siksi ne on vaihdettava.Onko standardit muuttuneet? Jos ei, niin kuka on vastuussa ja onko kukaan mahdollisesti korvausvelvollinen?

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Lasitettu parveke laajentaa asuintilaa lähemmäksi luontoa. Kun parveke on lasitettu, huomaa usein istuvansa siellä säätilasta ja vuodenajasta riippumatta. Vaikka olohuonekin olisi viihtyisä ja kauniisti sisustettu, parveke vetää kuitenkin puoleensa.Visor Kaihtimet antavat keinon pitää olosuhteet aina miellyttävinä. Lumonin lasituksiin on saatavissa integroituvat kaihtimet, jotka suojaavat niin paahtavalta auringon lämmöltä kuin ohikulkijoiden katseilta.Visor Kaihtimet kannattaa hankkia kerralla koko taloyhtiön parvekelaseihin ja ne ovat kätevä laitattaa myös vaikkapa parvekelasien huollon yhteydessä. Näin taloyhtiö saa ne mittojen mukaan tehtynä ja valmiiksi ammattilaisen paikoilleen asentamana.