Yhtiökokouskutsu

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX

1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.

Koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotolla varustetut ilmanvaihtokoneet ovat olennainen osa nykyaikaisten taloyhtiöiden sisäilman hallintaa, mutta koneellisen ilmanvaihdon tai laitteiden toiminta ei ole välttämättä asukkaille selvää. Mielessä saattaakin herätä kysymys, pitääkö tai voiko ilmanvaihtokoneen asetuksille itse tehdä jotain?

Ostimme asuntomme (80-luvulla rakennettu rivitalo) n. vuosi sitten Vantaalta, Etelä-Suomesta. Ennen asunnon ostamista teetimme yhdessä myyjän kanssa kosteusmittaukset asunnon kosteisiin tiloihin. Myyjä sanoi tuolloin, että jos kosteutta löytyy, taloyhtiö korvaa remontista vanhan purun ja uudet vesieristeet.Kosteusmittauksissa ilmeni kosteutta muutamassa kohdassa (mm. suihkun sekoittajan kohdalla seinän kaakeleiden takana) ja mittauksen tekijä suositteli kylpyhuoneen remontointia kahden vuoden sisällä.Toimitimme kosteusmittausraportin kirjallisena isännöitsijälle pian muutettuamme asuntoon, ja samalla pyysimme toimintaohjeita kylpyhuoneen remonttia ajatellen.Varsinaisen muutoshakuilmoituksen teimme kirjallisena joulukuussa 2011 isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle, ja olemme kyselleet asiasta sähköpostitse useasti kevään (2012) mittaan. Vasta muutama viikko sitten (yli 11 kk ensimmäisen ilmoituksen jälkeen) saimme asiaan ensimmäisen kerran vastauksen, jossa ilmoitettiin, että taloyhtiö ei korvaa remontista mitään pelkän pinnalta tehdyn kosteusmittauksen perusteella, vaan kosteus tulee mitata rakenteista kylpyhuoneen purkamisen jälkeen tai vaihtoehtoisesti poraamalla seinään reiän. Jos rakenteissa tässä vaiheessa ilmenee kosteutta/muuta vikaa, taloyhtiön osallistumisesta kustannuksiin voidaan alkaa keskustelemaan.Olemme omalta osaltamme huolehtineet, että kosteusvaurio ei pääse pahenemaan, sillä käytössämme on koko ajan ollut suihkukaappi. Tämän ansiosta on mahdollista myös, että vuosi sitten mitattu kosteus on päässyt kuivumaan, eikä mittauksia uudelleen tehtäessä kosteutta, eikä näin ollen taloyhtiön korvausvelvollisuutta enää olisi havaittavissa.Mitkä ovat mahdollisuutemme saada taloyhtiö osallistumaan remonttikustannuksiin vanhan purun ja vesieristeiden osalta, kun remontin aloittaminen (ja taloyhtiön nyt vaatimien lisätutkimusten tekeminen) on viivästynyt taloyhtiön ja isännöitsijän vastaamisen hitauden johdosta? Itse emme muuten remonttiin ryhtyisi, mutta vuoden takaisen kosteusmittauksen asettamasta kahden vuoden määräajasta emme myöskään uskalla lipsua.