Asunnon kaupassa voi olla taloudellinen, oikeudellinen tai ns. aineellinen virhe. Aineellinen virhe koskee asunnon kuntoon, varusteisiin, rakenteisiin ja ominaisuuksiin liittyviä seikkoja. Asunnossa on aineellinen virhe; 1) jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun 2) jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan 3) jos myyjä on jättänyt antamatta tiedon sellaisesta erityisestä seikasta, josta hänen oletetaan tienneen ja josta ostaja oletti saavansa tiedon ja tällä seikalla on ollut vaikutus kauppaan 4) tai jos asunto on merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Aineellisesta virheestä tulee ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Jollei ostaja ilmoita virheestä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu hänelle, hän menettää oikeutensa vedota siihen. Myyjän vastuu asunnon aineellisesta virheestä rajoittuu siis kahteen vuoteen asunnon hallinnan luovuttamisesta. Säännöstä sovelletaan kuluttajien välisessä kaupassa. Jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, ei kahden vuoden vastuunrajoitusmääräaikaa kuitenkaan sovelleta. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole toisin sovittu, kunnossapitovastuu asunto-osakeyhtiöissä jakautuu siten, että osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat. Tällaisena rakenteisiin kuuluvana seikkana on pidettävä esim. huoneistojen pesutilojen vesieristystä. Asunto-osakeyhtiö vastaa siis kosteusvaurion korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Korjaamisesta aiheuttaneet kustannukset voidaan periä osakkailta korotettujen yhtiövastikkeiden muodossa. Vakuutusyhtiöiden korvausvelvollisuus riippuu aina kunkin vakuutussopimuksen yksittäisistä vakuutusehdoista, jotka kannattaa tarkastaa yhtiön voimassaolevasta vakuutussopimuksesta. Huoneiston omistajalla on velvollisuus ilmoittaa yhtiön korjausvastuun piirissä olevista vioista ja puutteista yhtiölle viivytyksettä, jotta yhtiö voisi täyttää korjausvelvollisuutensa. Mikäli huoneiston omistaja on jättänyt ilmoittamatta kosteusvauriosta yhtiölle, voi hän joutua ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä yhtiötä kohtaan vastuuseen. Kosteusvauriosta tulee ilmoittaa myynnin yhteydessä myös ostajalle, jotta myyjä ei laiminlöisi asuntokauppalain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan. Mikäli tiedonantovelvollisuutta ei ole täytetty, joutuu myyjä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä ostajaa kohtaan vastuuseen. Myyjän vastuuta ja asuntokaupan virheen merkityksellisyyttä arvioidessa otetaan kuitenkin huomioon myös asunto-osakeyhtiön vastuu korjauksen suorittamisesta sekä osakkaalle jäävä lopullinen kustannusosuus. Mikäli myyjä joutuu vastuuseen sellaisesta asunnon virheestä, joka johtuu rakentamisen tai korjausrakentamisen suorittaneen taikka työhön tai sen suunnitteluun osallistuneen urakoitsijan tai muun elinkeinonharjoittajan virheestä, myyjällä on takautuvasti oikeus saada vahingostaan korvaus tällaiselta elinkeinonharjoittajalta, riippumatta siitä, onko myyjä sopimussuhteessa häneen. Tällaisissa piilovirhetapauksissa ostaja voi siis lähtökohtaisesti vaatia korvausta virheestä myyjältä, jolla on edelleen oikeus vaatia korvausta urakoitsijalta tai muulta elinkeinonharjoittajalta.